Insinööriliitto vastustaa hallituksen esitysluonnosta työehtosopimuslain, työriitojen sovittelusta annetun lain ja työsopimuslain muuttamisesta. Hallituksen tarkoituksena on esityksellä parantaa työrauhaa eli vähentää erilaisia työtaisteluita.
– Työtaisteluoikeus on olennainen osa työmarkkinajärjestelmää ja työntekijöiden viimeinen keino vaikuttaa neuvotteluihin työehdoista, jos yhteisymmärrykseen ei muuten päästä, sanoo Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää.
Myötätuntotaistelu halutaan esityksessä kieltää, jos sen toteutustapa tai aiheuttamat vahingot olisivat epäsuhdassa tavoiteltavaan päämäärään nähden.
– Muotoilu on epätarkka ja erittäin tulkinnanvarainen. Tämänkaltaiset muotoilut heikentävät oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta.
Käytännössä työtuomioistuin arvioisi, milloin työrauhavelvollisuuden aikana toteutettava myötätuntotyötaistelu on epäsuhdassa päämäärän kanssa. Ratkaisukäytännön syntyminen kestäisi vuosia.
Esitykseen halutaan myös ennakolta tuomittava hyvityssakko myötätuntotyötaistelulla tai poliittisella lakolla uhkaamisesta. Epäsuhdan arvioiminen ennakolta työtuomioistuimessa aiheuttaisi liiton mukaan pitkittyneitä oikeudenkäyntejä eikä suhteellisuusarviota voi tehdä etukäteen asianmukaisesti.
– Säädösehdotusten tulkinnanvaraisuus aiheuttaa sen, että käytännössä on mahdotonta tietää etukäteen, onko tukityötaistelu sallittu vai ei.
Poliittiset mielenilmaukset perusoikeuksia
Poliittisia työnseisauksia rajataan esityksessä 24 tuntiin ja muita työtaisteluita kahteen viikkoon. Tarkoituksena on vähentää työmarkkinoiden häiriöitä ja turvata yritysten kilpailukyky.
Liitto pitää perusteita riittämättöminä kansalaisten perusoikeuksien rajoittamiselle. Poliittisia lakkoja on ollut Suomessa vähän eivätkä ne ole rajoittaneet Suomen kilpailukykyä.
– Esityksen tavoitteena näyttäisi olevan ennakolta rajoittaa kansalaisten kokoontumisvapautta, mielipiteenvapautta ja sananvapautta, koska hallitus aikoo toteuttaa laajamittaisia leikkauksia kansalaisten etuihin, Tähkäpää sanoo.
Työnantaja saisi pienemmät sakot
Lainvastaisesta työtaistelusta annettavan hyvityssakon määrää esitetään kasvatettavaksi vähintään 10 000 euroon ja enintään 150 000 euroon. Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomitun hyvityssakon enimmäismäärä on tällä hetkellä 31 900 euroa eikä määrällä ole alarajaa.
Liitto vastustaa yksipuolista alarajan määrittämistä ja maksimimäärän nostamista. Työnantajan hyvityssakko työehtosopimuksen rikkomisesta on nykyään samat 31 900 euroa ilman vähimmäismäärää.
– Jos työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavaa hyvityssakkoa korotetaan, tulee vastaavalla tavalla korottaa työnantajan tai työnantajaliiton työ- tai virkaehtosopimuksen rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja.
Työntekijä tuomittaisiin liittojen toimista
Seuraamuksia halutaan ulottaa yksittäisiin työntekijöihin. Työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron hyvitysseuraamus työantajalle, jos tämä jatkaa työnseisausta, jonka työtuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi. Liitto vastustaa ehdotusta.
– Tämä tarkoittaisi sitä, että työntekijä voitaisiin asettaa vastuuseen kollektiivisista toimista, joista työntekijäjärjestö on tehnyt päätöksen.
Lausuntopyyntöjen takaraja on tänään. Tähkäpää odottaa, että asiantuntijalausunnoilla on vaikutuksia tulevan lakiesityksen sisältöön.
– Asia näyttää aika vahvasti ennalta päätetyltä. Perustuslakivaliokunnassa toivottavasti asiaan puututaan.
Teksti ja kuva: Janne Luotola
