Lempäälä-talo näyttää kolmelta rakennukselta, mutta ne ovat yhtä.
Leveään portaikkoon on sijoitettu sohvia.
Kevyen liikenteen väylä Telkäntaival halkaisee rakennuksen.
Insinööri-lehti tekniikka

Kunnantalon läpi voi vaikka pyöräillä

Lempäälässä valmistui monipuolinen palvelukeskus, jonka halki kulkee kävely- ja pyörätie.

Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä Lempäälässä aukeaa tammikuussa uusi kuntakeskus, jonka katon alla toimivat kunnan virastot, kirjasto ja useita yrityksiä.

– Tämä on vähän kuin kuntalaisten palvelujen olohuone, luonnehtii A-insinöörien rakennuttamisjohtaja Marko Yli-Rantala.

Rakennus ilmentää useissa kunnissa näkyvää trendiä, että palvelut keskittyvät ja virastot siirtyvät monitilatoimistoihin. Virastoja nimitetään toimipisteiksi.

– Tämäntyyppiset ratkaisut tulevat yleistymään Suomessa. Kunnilla on kova paine tehostaa palvelutoimintaansa ja tiivistää keskustaympäristöään, Yli-Rantala sanoo.

Kuntalainen saapuu aluksi palvelupisteeseen, josta hän pääsee tapaamaan kunnan toimipisteiden henkilöstöä palvelukäytävällä yhden luukun periaatteella.

Viereisissä rakennusosissa sijaitsevat pääkirjasto, monitoimitiloja, perheravintola, kuntosali, fysioterapia, terveyskioski, autopesula ja Ideakeskus-toimistohotelli. Laajat kaupan palvelut ovat moottoritien varrella Ideaparkissa.

Rakenteet haastoivat suunnittelijat

A-Insinöörit on toiminut Lempäälä-talon rakennuttajakonsulttina ja vastannut talon rakennesuunnittelusta sekä geo- ja akustiikkasuunnittelusta. Lempäälä-taloon tehtiin rohkeita rakenteellisia ratkaisuja.

– Erikoisuutena Telkäntaipaleen kevyen liikenteen väylä nousee katutasosta aina rautatien ylittävän sillan tasolle halkoen koko rakennuksen, mikä teki kosteudenhallinnasta ja rakennetekniikasta haastavaa. Väylällä on sulanapitojärjestelmä koko rakennuksen matkalla, Yli-Rantala sanoo.

Avonaisten tilojen takia materiaalit oli valittava ja kalusteet sijoiteltava akustisesti toimiviksi. Materiaalien valinnassa painotettiin hankintakustannusten sijaan elinkaarikustannuksia. Lisäksi pääradan välitön läheisyys aiheutti perustusten suunnitteluun ja rakentamiseen haasteita.

– Perustamistavassa ja julkisivurakenteissa piti huomioida vieressä oleva rautatie, josta aiheutuu värähtelyä ja melua.

Yli-Rantalalla on pitkä kokemus rakennusalan julkiselta ja yksityiseltä puolelta. Hän valmistui vuonna 1986 rakennusinsinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta.

– Olen tehnyt valtaosan töistäni sairaalarakennusten vaativassa maailmassa. Nämä monimuotoiset kuntatalot alkavat lähestyä vaativuudeltaan sairaalakiinteistöjä.

Radanvarsi tuo menestystä

Lempäälästä on jo jonkin aikaa päässyt sekä lähijunalla että pikajunalla Tampereelle ja Helsinkiin. Matka Tampereelle taittuu nopeimmillaan 12 minuutissa. Se on ympäryskunnan menestymiselle tärkeä edellytys.

Rautatieaseman ympärille valmistuu lähiaikoina lisää asuinkerrostaloja, joten tiivistyvä keskusta liittyy entistä tiiviimmin maakuntakeskuksen työssäkäyntialueeseen.

– Minulla kävi toisin päin. Kun Lempäälä-talon hanke minun osaltani alkoi, asuin Lempäälässä, mutta olin juuri muuttamassa. Tulen tänne Tampereelta, Yli-Rantala kertoo.

Rakennushanketta varten A-insinöörit räätälöi yhteistoiminnallisen hybridiallianssi -toteutusmuodon. Se eroaa allianssimallista sillä, että allianssin yhteisestä vastuunjaosta poiketen vastuu päätöksistä säilyy tilaajalla, mutta muuten hanke etenee allianssimaisella yhteistyöllä.

Lempäälä-talo luovutettiin kunnalle lokakuun lopussa. Rakennus valmistui ajallaan ja pysyi kokonaiskustannuksissaan. Rakentamiseen osallistui noin 250 yritystä ja 1 200 henkilöä.

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Marko Yli-Rantala