Timo Uotila työskentelee vaneritehtaalla metsäpäällikkönä.
Riga Wood Finland toimii vanhalla Vammalan vaneritehtaalla.
Insinööri-lehti

Köyhästä maasta investoitiin Suomeen

Kun latvialainen metsäyhtiö päätti laajentaa tuotantoaan, se osti suomalaisen vaneritehtaan. Verrattain korkea palkkataso ei estänyt suunnitelmia.

Yli 60-vuotias punatiilinen tehdasrakennus tuottaa vaneria Sastamalassa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Vammalan vaneritehtaana tunnetun yhtiön omistanut Visuvesi-konserni ajautui konkurssiin vuonna 2011. Tehtaan osti vuonna 2014 Latvijas Finieris, ja tehdas on siitä lähtien toiminut suomalaisen tytäryhtiön Riga Wood Finlandin alla.

Tehtaan päätuotteita ovat koivuvaneri ja koivuviilu, joista suurin osa viedään Eurooppaan. Myös latvialainen emoyhtiö tuottaa vaneria, mutta sillä oli silti syynsä laajentaa toimintaansa Suomeen.

– Tehtaat käyttävät paikallisia puuvaroja, baltit balttilaisia ja suomalaiset suomalaisia metsävaroja, perustelee Riga Woodin hallituksen jäsen Timo Uotila.

Erikoistuotteet valmistuvat täällä

Sastamalassa valmistetaan pinnoitettuja vanereita, joita on satoja erilaisia. Pinnoitteita käytetään rakennusteollisuudessa paljon lattia- ja seinämateriaaleissa sekä kuljetusteollisuudessa.

– Suomen-yhtiön vahvuus on osaaminen vaativissa erikoistuotteissa, vaneritehtaan metsäpäällikkönä ja hr-päällikkönäkin toimiva metsätalousinsinööri Uotila sanoo.

Metsäteollisuudella menee Suomessa tällä hetkellä ennätyksellisen hyvin. Myös Riga Wood on viime vuosina kasvattanut roimasti liikevaihtoaan, mutta tulos on pysynyt viime vuosina pakkasen puolella. Silti Uotila uskoo yhtiön menestykseen.

– Kasvu-ura jatkuu edelleen, hän ennustaa.

Työmatkat vievät Latviaan

Tuotekehitys tapahtuu pitkälti emoyhtiössä. Kehitystä ajavat Uotilan mukaan ennen kaikkea ostajat, jotka muuttuvat yhä vaativammiksi teknisten ominaisuuksien suhteen.

Latvialaisomistus näkyy Uotilan tehtävissä muun muassa työmatkoina Riikaan, jossa tehdään konserninlaajuisia ratkaisuja. Samalla hän totuttelee Suomen ja Latvian työkulttuurien eroihin.

– Suomessa edetään suoraviivaisesti, mutta Baltian maissa asiaa saatetaan kiertää kauempaa. Loppujen lopuksi kaikissa maissa tähdätään aina parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, Uotila tuumii.

Suomen palkkatasoa on kritisoitu korkeaksi usein kilpailukykyä koskevassa keskustelussa. Tuntipalkan mediaani oli vuonna 2014 Eurostatin mukaan Latviassa 3,35 euroa ja Suomessa 17,24 euroa. Silti Suomen palkkataso on kaukana kärjestä. Mediaanituntiansio on korkeampi seitsemässä Euroopan maassa, korkeimmillaan 29,46 euroa Sveitsissä.

Suomalaiset palkat eivät hetkauta myöskään latvialaista emoyhtiötä.

– Palkat harmonisoituvat Itämeren altaan alueella koko ajan, Uotila uskoo.

Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto
Kuvat: Timo Uotila, Riga Wood Finland