Koronaviruksen tartuntaketjujen jäljitykseen tarkoitettu Ketju-älypuhelinsovellus on koekäytössä Vaasan keskussairaalassa. Pilotti loppuu kesäkuun aikana, jonka jälkeen kotimaisen yrityskonsortion kehittämän sovelluksen on määrä olla valmis kansalaisten ladattavaksi.
– Tärkeitä kysymyksiä ovat, eteneekö käyttöönotto riittävän nopeasti, ja saadaanko kattavuus riittävän suureksi, tiivistää Reaktorin Suomen-toimitusjohtaja Sampo Pasanen.
Sovellusta kehittävään konsortioon kuuluvat Reaktor, Futurice, Fraktal ja 2M-IT. Kehitystiimissä on vajaat 20 henkeä, joista suurin osa on tietoalan ammattilaisia.
Sovellus tallentaa kohtaamiset
Ketju-sovelluksen on tarkoitus tulla ladattavaksi kansalaisten puhelimiin. Sovellus toimii taustalla ja pitää kirjaa laitteiden välisistä kohtaamisista. Jos kaksi bluetooth-yhteydellä varustettua laitetta ovat riittävän pitkään riittävän lähellä toisiaan, kohtaaminen rekisteröityy anonyymisti muistiin.
Jos käyttäjä saa diagnoosin koronaviruksesta, hän saa koodin, jolla sovellus ilmoittaa aiemmille kohdatuille laitteille altistumisesta. Altistuneet saavat sovelluksesta jatko-ohjeita.
Anonyymin ja hajautetun mallin ansiosta kukaan ei tiedä, keille mahdolliset viestit altistumisesta lähtevät. Eikä koronavirukseen sairastuneen tarvitse tuntea kohtaamiaan ihmisiä.
Sovelluksen toimintaa voidaan ajan mittaan muuttaa lainsäädännön sallimien mahdollisuuksien mukaan. Nykyinen sovellus toimii hajautetun mallin periaatteella, jossa tieto pysyy käyttäjien laitteissa. Jos lakia väljennetään, käyttäjää koskeva tietoa voitaisiin lähettää terveydenhuollolle.
– Alkuun voidaan käyttää hajautettua mallia ja muuttaa sitä myöhemmin hallituksen kaavailemaksi hybridimalliksi, Pasanen sanoo.
Ketju-sovellus ei korvaa terveysviranomaisten tekemää jäljitystä ja testausta vaan tukee ja tehostaa sitä. Jotta sovellus toimii tehokkaasti, se pitää olla laajasti käytössä.
– Se riittää, että tiheästi asutuilla alueilla, joukkoliikennevälineissä, kaupoissa ja ravintoloissa päästään korkeaan prosentuaaliseen peittoon, Pasanen arvioi.
Sairaala testaa sovellusta
Ketju-sovellus on huhtikuun lopusta lähtien ollut koekäytössä Vaasan keskussairaalassa. Terveydenhoidon henkilökunta testaa sovelluksen toimintaa erillisessä testiympäristössä. Henkilökunta esittää sekä kansalaisia että terveysviranomaisia.
– Siinä ei ole todellisia tartuntoja, vaan ne simuloidaan, Pasanen tarkentaa.
Testissä kalibroidaan bluetooth-yhteyden herkkyyttä, jotta sovellus tunnistaa tarvittavat kontaktit eikä ilmoita liian herkästi altistuksesta.
Testisovellus tallentaa testialueella tapahtuvista kohtaamisista vain puhelinnumeron, joka jää salattuna muistiin. Sovellus ei tallenna henkilötietoja.
Pilotin tuotokset ovat jälkikäteen kansallisesti vapaasti käytettävissä. Testi on Sitran rahoittama, vaikka muuten sovellusta kehittävä konsortio toimii toistaiseksi ilman ulkopuolista rahoitusta.
Bluetooth-yhteyteen perustuvan sovellusratkaisun pilotti on yksi ensimmäisiä Euroopassa. Norjassa on jo käytössä Smittestopp-sovellus, ja sen on viikossa jo ladannut 1,4 miljoonaa norjalaista.
Valtio tulee perässä
Maan hallitus käy koronakriisiin kimppuun hybridistrategialla. Siihen kuuluu rajoitusten purkaminen sekä tartuntojen testaaminen, jäljittäminen, eristäminen ja hoitaminen. Hallitus ehdotti 8.5. kolmannessa lisätalousarvioesityksessään kuuden miljoonan euron rahoitusta COVID-19-tartuntojen jäljityssovellukseen.
Julkisen jäljityssovelluksen toteuttaminen vaatii lainsäädännöllisiä muutoksia, kilpailuttamista ja pilotointia ennen käyttöönottoa. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että sovellus voi olla käytössä heinäkuun alusta alkaen.
Toteutus annettaneen yksittäiselle ohjelmistoyritykselle, mutta prosessissa ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Kelasta tulee todennäköisesti sovelluksen infrastruktuurin ylläpitäjä.
Ministeriö on pyytänyt lausuntoja sovelluksen valmisteluun, ja yrityskonsortio on ollut antamassa oman lausuntonsa. Ministeriön aikatauluun verrattuna ohjelmistoyhtiöt näyttävät olevan aikataulua edellä. Pasanen ei pidä virkamiehiä tai päättäjiä kuitenkaan hitaina.
– En näe tätä niinkään, ettemme olisi luottaneet viranomaisten nopeuteen. Me näimme, että tämä on sellainen juttu, jossa me voimme auttaa, Pasanen sanoo.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Reaktor