Viime kesänä 76 prosenttia insinööriopiskelijoista sai kesätöitä. Ilman kesätöitä jääneiden osuus on ollut pari edellistä kesää aiempia vuosia matalampi. Osa opiskelee aloilla, joilla kesätöitä oli koronatilanteesta huolimatta tarjolla hyvin. Kesätöitä saivat parhaiten ajoneuvo-, rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa, logistiikkaa, maanmittausta ja kone- tai kone- ja tuotantotekniikkaa opiskelevat.
Heikointa kesäksi työllistyminen oli tietotekniikan opiskelijoilla. Tietotekniikan opiskelijoista kesätöitä sai noin puolet.
Opiskelijoiden mukaan korona vaikutti kesätöiden hakuun ja niiden saantiin monilla tavoin. Harjoittelut olivat osalla rästissä jo kesän 2020 peruuntuneiden kesätöiden vuoksi, joten monen kokemus oli, että hakijoita oli viime keväänä paljon.
Työhaastattelut järjestettiin usein etänä, mutta työt olivat pääosin lähityötä. 80 prosenttia kertoi, ettei tehnyt kesällä etätöitä ollenkaan tai juuri ollenkaan.
Kesätyöpaikkoja viime kesänä enemmän
Eräs opiskelija kertoi kesätöiden haustaan seuraavasti:
– Viime vuonna huomasi, että kesätyöpaikkoja oli tarjolla todella vähän ja nekin, jotka alun perin oli tuotu tarjolle, saatettiin vetää pois. Nyt paikkoja tuntui olevan jo hieman paremmin, mutta ei vaan osunut omalle kohdalle sopivaa.
Kesätyöpaikan löytänyt kertoi koronatilanteen vaikutuksesta kesätöiden hakuun seuraavasti:
– Vaikutti todennäköisesti myönteisesti. Alallani on kova kysyntä työvoimalle.
Suurimmalle osalle kesätyötä saaneista työ löytyi yksityiseltä sektorilta. Yleisimmät työnantajat olivat teknologiateollisuudessa tai rakennusalan yrityksissä. Noin joka viides työskenteli jollain muulla kuin tekniikan alalla.
Tekniikan alan tehtävissä työskentelevät saivat töitä muun muassa asennus-, valvomo- tai laboratoriotehtävistä, työnjohdosta, suunnittelusta tai it-tehtävistä.
Yleisiä olivat myös esimerkiksi rakennustyömaalla työskentely tai tuotantotyö. Kesätöiden mediaanipalkka oli 2 200 euroa ja keskiarvo 2 349 euroa kuukaudessa.
Opintojen suorittamisessa vaihtelua
Opiskelu on sujunut korona-aikana insinööriopiskelijoilla vaihtelevasti. Vastaajista 16 prosenttia kertoi, että opinnot olivat sujuneet huonosti tai melko huonosti. Kokemus opintojen sujumisesta oli heikompi heillä, joilla opiskelu oli kestänyt neljä vuotta tai pidempään.
Monimuoto-opiskelijat kokivat opintonsa sujuneen paremmin kuin muut opiskelijat.
Lähes puolet kertoi koronan aiheuttaman poikkeustilanteen lisänneen stressiä tai aiheuttaneen lisäkuormitusta. Stressiä kokeneista noin puolet oli tarvinnut tilanteeseensa apua.
Noin kolmannes stressiä ja lisäkuormitusta kokeneista ei ollut kuitenkaan saanut apua riittävästi. Moni kertoi etäopiskelun heikentäneen opiskelumotivaatiota ja aiheuttaneen yksinäisyyttä.
Etäopinnoista erilaisia seurauksia
Joka neljäs kertoi etäopiskelun hidastaneen opintoja; toisaalta 14 prosentilla opinnot olivat nopeutuneet etäopiskelun vuoksi. Joillekin etäopiskelu sopii omaan elämäntilanteeseen, ja osa haluaa tehdä opintoja etänä ilman koronaakin.
Etäopiskeluun liittyvistä isoista ongelmista huolimatta se myös toi joustavuutta ja helpotti vaikkapa perheen ja opiskelun yhdistämisessä.
Insinööriliiton opiskelijakysely toteutettiin viime syys-lokakuussa jakamalla kyselyä Tuudossa ja Insinööriliiton omissa kanavissa. Insinööriopiskelijoilta saatiin vastauksia 19 korkeakoulusta yhteensä 3 348.
Teksti: Jenni Larjomaa, tutkimuspäällikkö
Kuva: Shutterstock
