Laittomasta kilpailun rajoittamisesta jää nyt entistä todennäköisemmin kiinni. Kilpailu- ja kuluttajavirasto käyttää koneoppimista epäilyttävien tarjousten seulomiseen.
KKV tiedotti tekoälyn ottamisesta käyttöön alkuvuodesta, ja sittemmin julkisten hankintojen tarjousaineistoa on päivitetty. Aineisto sisältää kymmeniätuhansia hankintoja.
Tuloksista virasto ei tiedota ennen kuin kartelli on osoitettu todeksi.
– Sen verran voidaan kuitenkin todeta, että varteenotettavia viitteitä kartelleista on hankkeen ansiosta havaittu, kertoo ekonomisti Aapo Aaltio.
Koneoppimismalli etsii markkinoilta yhtäläisyyksiä aiemmin kiinnijääneisiin kartelleihin ja nostaa yhtäläisyyksien perusteella aineistoja epäilyksen alaiseksi. Esiin nousseita kilpailutuksia ja toimijoita tutkitaan tarkemmin tarjousaineiston avulla ja myöhemmin muilla selvityskeinoilla.
– Mallin toimivuus on sitä parempi, mitä enemmän aineistoa on käytettävissä sen kouluttamiseen. Koulutusaineistoa saadaan lisää uusien kotimaisten ja kansainvälisten kartellien jäädessä kiinni.
Jos epäily vaikuttaa lisätietojen pohjalta riittävän vahvalta, virasto voi tehdä epäiltyihin yrityksiin tarkastukset löytääkseen näyttöä yritysten mahdollisesta kartelliyhteistyöstä.
Kartelli johtaa ylisuuriin hintoihin
Kilpailunrajoitukset aiheuttavat taloudellista vahinkoa asiakkailleen, markkinoille ja yhteiskunnalle. Suomessa on viime vuosina paljastunut kartelleja esimerkiksi linja-autoliikenteessä, rakennuseristeiden markkinalla, autokoulumarkkinalla ja isännöintialalla.
Kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa on käsitelty useiden satojen kartellien hintavaikutuksia, on arvioitu kartellien johtavan keskimäärin 15–30 prosenttia tavallista korkeampiin hintoihin.
Vaikka useita kartelleja on jäänyt kiinni, on todennäköistä, että osa kartelleista on jäänyt havaitsematta. Tilastollinen seulonta tuo havaitsemiseen lisätyökalun.
– Tavoittelemme lisäksi parempaa yleisestävyyttä. Tällä tarkoitetaan sitä, että into kartellien muodostamiseen laskee kasvaneen kiinnijäämistodennäköisyyden seurauksena, Aaltio selittää.
Tuomioistuinten langettavien päätösten määrän kehityksen perusteella kartellit eivät ole ainakaan selvästi vähentyneet viime vuosina.
Kiinnijäämistä seuraa maksu
Aaltio muistuttaa, että kartellista jää jäljet tarjousaineistoon.
– Yksittäisen yrityksen näkökulmasta kartelliin osallistumista voi pitää lyhytnäköisenä, kun ottaa huomioon kiinnijäämisestä seuraavat maksut ja merkittävän mainehaitan.
Yritykset saattavat pyrkiä harhauttamaan koneoppimismallia, mutta kartelleja tutkitaan toisiaan täydentävillä menetelmillä. Se parantaa todennäköisyyttä havaita kartellitapaukset.
Sanktiona kartellista voi olla seuraamusmaksu, jonka markkinaoikeus määrää KKV:n esityksestä. Tähän mennessä suurimmat kartellista määrätyt seuraamusmaksut Suomessa ovat asfalttikartellista määrätyt yhteensä yli 80 miljoonaa euroa.
Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain yli 40 miljardia euroa. Niiden ympärillä on alttiutta myös harmaaseen talouteen, kuten kartelleihin ja korruptioon.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Janus Orlov /Mostphotos
