Suomen evankelisluterilainen kirkko on valinnut Honeywellin Iqvision-valvomojärjestelmän kiinteistöjensä käytön järkeistämiseen. Järjestelmä säätelee tulevaisuudessa kaikkia 6 000:n kirkon omistaman rakennuksen tekniikkaa ja säästää ylläpitokustannuksista.
Tavallisissa toimistoissa läsnäoloanturit tuottavat tietoa tilojen käyttöasteesta. Tiedon perusteella tilojen käyttöä voidaan tehostaa esimerkiksi vaihtamalla käyttötarkoitusta vuorokaudenajan mukaan tai luovuttamalla vähän käytettyjä tiloja muiden käyttöön.
– Kirkko on siitä erityinen rakennus, että siitä ei luovuta, vaikka käyttöaste olisi mikä. Siksi mekin joudumme miettimään, mitä mielekästä tietoa niistä voidaan kerätä ja millaista lisäarvoa sillä voi tuottaa, kertoo Honeywellin liiketoiminnan kehittämispäällikkö Toni Wikberg.
Kirkot hyötyvät muun muassa lämmityksen ja ilmanvaihdon energiankulutuksen minimoimisesta silloin, kun tilat ovat tyhjinä. Lisäksi kunnossapidon tarkistuskäyntien määrä vähenee, kun järjestelmä ilmoittaa havaituista tai laskennallisista käyntitarpeista.
Laitteet toimivat itsenäisesti
Älyteknologia yleistyy kiinteistöissä. Erilaiset anturit mittaavat ilman lämpötilaa, kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta, epäpuhtauksia ja sisätilojen valaistusta. Automatisoiduissa toimistoissa anturit on kytketty alakeskussäätimiin, jotka ohjaavat toimilaitteita niin, että olot ovat optimaaliset.
– Ennen huoltomies piti tilata toiselta puolelta kaupunkia. Sillä oli mukanaan hirveän iso avainnippu, jossa ehkä oli oikea lämmönjakohuoneen avain. Sillä pääsi lämmönjakohuoneeseen rakennusautomaatiota valvovan pc:n ääreen painamaan nappia, Wikberg kuvailee.
– Asioihin reagoitiin valitusten kautta. Se oli reaktiivista eikä proaktiivista, myyntipäällikkö Jussi Alanen lisää.
Kun mittareiden, antureiden ja säätimien määrä kasvaa, on tärkeää, että järjestelmät puhuvat keskenään ja ovat hallittavissa yhdestä paikasta. Honeywell pyrkii tähän avoimen laitealustan avulla. Näin kuka tahansa kolmas sertifioitu osapuoli voi koodata rajapinnan heidän järjestelmäänsä ja kaikki toiminnot ovat käytettävissä yhdessä paikassa.
Tekniikka modernisoituu hitaasti
Rakennusala omaksuu hitaasti teknisiä innovaatioita. Wikberg selittää sitä sillä, että uudet rakennukset mitoitetaan kestämään 50 vuotta. Myös rakennusautomaatio tehdään kestämään vuosikausia, ja uudet järjestelmät tehdään taaksepäin yhteensopiviksi.
– Jos olen myynyt asiakkaalle 15 vuotta sitten järjestelmän, en kehtaa edelleenkään ehdottaa heille järjestelmän remontointia, koska siihen ei ole mitään tarvetta, Alanen kehaisee.
Insinöörit korostavat, että rakennusautomaatio ei ole vain kuluerä vaan investointi tilojen ja työntekijöiden tuottavuuteen.
– Jos jäähdytys ei ole kunnossa, kesäisin toimistossa voi olla 30 astetta. Siinä lämpötilassa työn tekeminen ei ole kovin tehokasta, Wikberg valaisee.
Nykyään toimitilojen vuokraajat törmäävät vielä eturistiriitoihin omistajien kanssa. Vuokraaja haluaa työntekijöille hyvät olot, kun taas vuokranantaja tavoittelee voittoa. Tulevaisuudessa tilanne saattaa tasoittua.
– Jos järjestelmä tuottaa tehokkuutta yritykselle, se on myyntivaltti tilan vuokraajalle, Alanen tiivistää.
Wikberg valmistui tietoliikenneinsinööriksi Stadiasta vuonna 2002 ja suoritti liiketoimintajohtamisen yamk-tutkinnon Metropoliassa vuonna 2017. Alanen valmistui insinööriksi Evtekistä vuonna 2003. Insinöörit tekevät töitä Honeywellin neljän hengen rakennusteknologian tiimissä. Kansainvälisellä emokonsernilla on Suomessa vajaat 200 työntekijää. Toimisto sijaitsee Spektri-bisnespuistossa Espoon Tapiolassa.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
