Työvoimakustannukset ovat merkittävä osa kilpailukykyä. Kilpailukyvyllä taas on suoraan vaikutusta siihen, kuinka hyvin suomalainen tuotanto menestyy kansainvälisillä markkinoilla. Jos työvoimakustannusten kehitys on kilpailijamaita korkeampi, vienti kärsii. Työn hinta on kuitenkin vain osa kilpailukykyä.
Suomen työvoimakustannuksia pidetään yleisesti korkeina. Eurostatin julkaisemien tilastojen mukaan Suomessa työn hinta on kuitenkin matalammalla tasolla kuin merkittävimmissä kilpailijamaissa.
Palkka on osa työvoimakustannuksia
Työvoimakustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, joita työnantajalle aiheutuu työvoiman käytöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa palkkaa ja palkan sivukuluja, joita ovat esimerkiksi työnantajan maksamat sosiaaliturvakustannukset. Työvoimakustannukset esitetään yleensä työtuntia kohti aiheutuvina kustannuksina.
Kun kilpailukykyä halutaan tarkastella työn hinnan näkökulmasta, työvoimakustannukset ovat pelkkiä palkkoja parempi tarkastelukulma. Sosiaaliturvan maksavat työnantaja ja palkansaaja, joiden maksuosuudet vaihtelevat maittain. Työvoimakustannukset ovat vertailukelpoisempi mittari, koska niihin sisältyy sosiaaliturva riippumatta siitä, kuka sen maksaa.
Työvoimakustannuksetkaan eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen mittari kustannuskilpailukyvyn vertailussa. Työmarkkinat ovat kansallisia ja niiden toiminnassa on eroja. Esimerkiksi pekkaspäivät vaikuttavat työvoimakustannuksiin, mutta todennäköisesti niille ei löydy samanlaista vastinetta muista maista.
Palkkamaltti on ollut valttia
Työn hinnan noustessa kilpailijamaita nopeammin kilpailukykymme heikkenee näihin maihin verrattuna. Työn hinnan kehityksen lisäksi toinen vaikuttava tekijä on hinnan taso eli keskimääräiset työvoimakustannukset työtuntia kohti mitattuna.
Suomessa tehdyt maltilliset palkkaratkaisut ovat parantaneet kustannuskilpailukykyä huomattavasti suhteessa euroalueeseen. Työvoimakustannusten tasolla mitaten voidaan väittää kilpailukykyä olevan.
Työvoiman hinta on kiistelty puheenaihe Suomessa. Suomalaista työvoimaa pidetään jokseenkin kalliina, mikä jarruttaa työpaikkojen syntymistä maahan. Etenkin työnantajien toimesta keskustelu kääntyy usein palkkojen sivukuluihin, jotka ovat osa työvoimakustannuksia.
Eurostatin tilastojen valossa työvoimakustannukset Suomessa eivät kuitenkaan ole keskimäärin korkeat kilpailijamaihin verrattuna. Myös palkkojen sivukulut ovat Suomessa maltilliset verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa ne ovat Euroopan korkeimpia.
Vientialat tärkein mittari
Kilpailukyvyn kannalta keskittyminen vientialojen kustannuskehityksen tarkasteluun on oleellisempi tarkastelukulma kuin koko talous. Vasta kilpailukyvyn tarkastelu teollisuuden toimialoittain antaa tarkempaa kuvaa siitä, miten suomalaiset yritykset ja niiden tuotteet menestyvät maailmalla.
Teollisuuden toimialoilla työvoimakustannukset Suomessa ovat palvelusektoria ja rakennusalaa korkeammat, mutta Euroopan mittapuulla kilpailijamaita alhaisemmat. Vientialoilla työvoiman hinta Suomessa on siis kilpailukykyisellä tasolla.
Eurostatin tilastoissa Suomessa työvoimakustannukset olivat vuonna 2022 työtuntia kohden mitattuna 35,9 euroa. Saksassa ja Ruotsissa vastaavat luvut olivat noin 40 euroa. Euroopan unioniin tai euroalueeseen verrattuna Suomen taso oli vain lievästi korkeampi.
Palkkojen sivukulujen osuus työvoimakustannuksista on Suomessa huomattavasti pienempi kuin useassa keskeisessä kilpailijamaassa. Tilastojen mukaan Ruotsin työvoimakustannukset ovat korkeimpia EU:n alueella.
Suomessa palkkojen sivukulujen osuus työvoimakustannuksista oli noin 18 %, kun Ruotsissa ne olivat yli 30 prosenttia. Saksassa vastaava luku oli yli 23 prosenttia.
Teksti: Paavo Hurri
Kuva: Juha Tuomi /Mostphotos
