Lasse Laatusen näkemyksen jakaa moni, mikä ilmeni tänään pidetyssä Teollisuuden palkansaajat TP:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Tilaisuuden yhteydessä julkaistiin TP:n tilaama, Laatusen kirjoittama katsaus Työmarkkinaneuvottelut 2019–2020. Suomen malli sekä neuvottelu- ja sovittelujärjestelmän tulevaisuus.
Paneelikeskustelussa raporttia kommentoivat myös entinen valtakunnansovittelija Esa Lonka, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sekä filosofian tohtori Maiju Wuokko. Wuokko on yksi Loputtomat kihlajaiset -kirjan kirjoittajista.
Laatusen mielestä työnantajapuoli on toiminut liikaa sosiaalisen median kautta eikä keskustelemalla palkansaajapuolen kanssa.
– Taustalla on yritysjohtajien näkemys ay-liikkeen vallasta, koetusta tai kuvitellusta.
Laatusen arvion mukaan työantajapuoli on kokeillut tällä kierroksella hinnalla millä hyvänsä ay-liikkeen hermoja. Palkansaajat eivät ole menettäneet niitä.
Myös Lonka on havainnut, että aika ajoin työnantajien toiminnan taustalla on ollut ajatus koetella työntekijöiden sietokykyä.
Järjestelmä tarvitsee uudistusta
Laatusen mukaan neuvottelu- ja sovittelujärjestelmä kaipaa uudistamista. Järjestelmä ei ole vain työmarkkinaosapuolten asia, vaan koko yhteiskunnan.
– Liittokohtainen sopimisen malli kaipaa selkeämpiä pelisääntöjä. Keskusjärjestöillä pitää olla mahdollisuudet neuvotella työmarkkinoita laajemmin koskevat ongelmat pois liittoneuvottelujen tieltä.
Laatusen mukaan normaalitilanteessa liitot kantavat vastuun neuvottelukierroksista. Kriisiaikoina keskitetty ratkaisu voi toimia paremmin. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että keinovalikoimassa keskitetyt sopimukset pitää säilyttää.
Kuten Eloranta jo viime kesänä ehdotti, Laatusen mielestä 24 tunnin työajanpidennykset eli niin sanotut kiky-tunnit olisi kannattanut ratkaista ennen neuvottelukierrosta. Ratkaisu olisi voinut sisältää eri vaihtoehtoja, joista eri toimialat olisivat voineet soveltaa itselleen parhaiten sopivaa.
– Kilpailukykysopimuksessa merkittävämpää olivat sosiaalivakuutuksen maksujen siirron vaikutus yrityksille ja palkansaajille sekä maltilliset palkankorotukset.
Sovitteluun laajempaa osaamista
Laatunen korostaa, että sovittelujärjestelmä on nähtävä osana neuvottelujärjestelmää.
– Sovittelu on epäonnistuneiden neuvottelujen paikkausyritys.
Hänen mukaansa järjestelmä on liikaa yhden henkilön harteilla. Useamman sovittelijan ja sovittelijaryhmän käyttö monipuolistaa sovitteluosaamista.
– En ole toiveikas, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja sen isot jäsenliitot muuttaisivat neuvottelujärjestelmää.
Työnantajapuolen tietty vastenmielisyys hallituspohjaa vastaan on Laatusen mielestä nähtävissä. Maan hallitus vaihtui viime kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Eloranta yhtyi Laatusen näkemykseen.
– Tiettyä politisoitumista on havaittavissa, keskusjärjestöpuheenjohtaja sanoi.
Teksti: Kirsi Tamminen
Kuvat: Janne Luotola
