Koulutuksessa pitää tapahtua isoja muutoksia, jotta suomalaisten koulutustasoa ja osaamista saadaan kehitettyä uusien tehtävien vaatimalla tavalla. Lisäksi varainsiirtoveroa tulee alentaa ja vuokra-asuntojen saatavuutta lisätä, jotta työntekijät voivat muuttaa työn perässä.
Näin suosittaa kauppatieteiden tohtori, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij ”Teknologinen kehitys ja katoava keskiluokka” -raportissa. Raportin julkaisi tänään Teollisuuden palkansaajat TP Edistys-julkaisusarjassaan.
Työtehtävien polarisoituminen kiihtyy, ja keskipalkkaiset rutiinitehtävät häviävät vauhdilla. Osa työpaikkansa menettäneistä työllistyy matalapalkkaisiin tehtäviin, osa korkeasti palkattuihin asiantuntijatehtäviin. Kehitys on kestänyt Suomessa vuosikymmeniä, ja se näyttää kiihtyvän.
– Minua puuduttaa keskustelu siitä, että robotit vievät työpaikkoja, koska tämä ei ole uusi juttu. Rutiinityön osuus on tippunut 45 vuodessa reilusta 60 prosenttiyksiköstä reiluun 40 prosenttiyksikköön, Maczulskij sanoi.
Suomi sopeutuu hyvin
Suomi on onnistunut työelämän murroksessa suhteellisen hyvin. Hävinneiden keskipalkkaisten rutiinitöiden tilalle on syntynyt liki saman verran palvelualan töitä, jotka eivät ole rutiininomaisia vaan vaativat moniulotteisia taitoja. Myös korkeapalkkaisten asiantuntijatehtävien määrä on kasvanut.
– Suomessa on hyvin työn murrokseen sopeutuneet työmarkkinat, Maczulskij summaa.
Suurimmat vaikeudet löytää uutta työtä on teollisuuden rutiinitöitä tehneillä naisilla, joista vain noin puolella on perusasteen koulutus.
Insinöörien työt kuuluvat luokituksessa korkeapalkkaisiin asiantuntijatehtäviin. Silti edes insinöörien työtehtävät eivät ole muuttumattomia. Vuosien 1995–2014 välillä abstraktien työtehtävien tekijöistä eli asiantuntijoista vain 82 prosenttia pysyi viiden vuoden päästä vastaavanlaatuisissa tehtävissä.
Ministeri tuki ajatuksia
Julkistustilaisuudessa puhunut opetusministeri Li Andersson myötäili tutkimuksen koulutuspoliittisia päätelmiä. Koulutusta tulee kohdentaa yhä enemmän alueellisten kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi. Hänestä koulutusta tulee lisätä perusasteen varassa oleville mutta myös korkeakoulutetuille, jotka ovat yhä työelämässä.
– Erään arvion mukaan Suomessa tulevina vuosina syntyvistä työpaikoista 80 prosenttia tulee olemaan sellaisia, joissa vaaditaan korkeakoulutasoista osaamista, Andersson sanoi.
Andersson edellytti työn murroksen ratkaisuissa työmarkkinajärjestöjen panosta.
– Tarvitaan uusia työssä oppimisen malleja, joilla voidaan yhdistää osaamisen kartuttaminen työntekoon ja tunnustaa se osaaminen, jota ihmiset ovat hankkineet työn kautta.
Myönteisyydestä huolimatta valtio on antanut laihanlaisesti lisärahaa korkeakoulutukseen, vaikka rahoituksen suunta on kääntynyt ylöspäin vuosikymmenen laskun jälkeen. Korkeakoulujen rahoitusmallien vuoksi kannusteet jatkuvan koulutuksen järjestämiseen ovat nykyisellään puutteelliset.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
