Myyrmäen kampuksella Metropolia-ammattikorkeakoulussa on laboratorio, jossa kokeillaan vertikaalista viljelyä. Uusimmassa olosuhdekammiossa on kolme kerrosta mansikkaruukkuja, vaaleanpunainen valaistus ja tehokas ilmastointi. Lämpötila on yllättävän viileä.
– Mansikat ovat vaateliaita kasveja. Ne tarvitsevat noin kymmenasteisen yön, selittää projektisuunnittelija Andrea Patanè.
Kasvussa on jatkuvasatoinen mansikkalajike favori, joka on alkanut kasvaa kuukausi sitten ja tuotu uuteen huoneeseen kaksi viikkoa sitten.
– Tänään iltapäivästä maistamme ensimmäisiä, Patanè kertoo.
Vuoden mittaan kasveista pitäisi irrota satoa vuodenajasta toiseen. Mansikat ovat maistuvin osa Food Systemicity -hanketta, jossa optimoidaan sisäviljelyn tekniikkaa.
Laatu pysyy vakiona
Vertikaali- eli pystyviljelyä on kehitetty maailmalla ja kotimaassa useita vuosia. Sen avulla samaa pinta-alaa kohden saadaan useita päällekkäisiä satoja. Ongelmana on ollut se, että lämpö ja kosteus nousevat ylös ja kerroksissa on erilaiset olot. Laboratoriossa kullekin kerrokselle on rakennettu suunnattu ilmanvaihto, joka tasoittaa eroja.
– Hienointa tässä on se, että Metropolian insinöörit ja opiskelijat ovat yhdessä toteuttaneet projektin, Patanè kehaisee.
Avomaaviljelyyn verrattuna sisätilaviljelyssä on monia etuja: Niissä on suljettu kierto, joten vesi käytetään uudelleen eikä ravinteita valu ympäristöön. Olot ovat hallittuja ja voidaan automatisoida. Tuholaistorjuntaan ei tarvitse käyttää myrkkyjä.
– Kasvihuoneita pitää lämmittää kesän ulkopuolella, kun taas sisäviljelyhuoneita pitää jäähdyttää aina. Keinovalo tuottaa paljon lämpöä, ja mietimme symbioosia, voitaisiinko hukkaenergiaa hyödyntää esimerkiksi asuntojen lämmittämiseen.
Kustannuksia täytyy alentaa
Sisäviljely on muita menetelmiä kalliimpaa, joten taloudellisen kannattavuuden saavuttaminen vaatii optimointia ja oikeiden viljelykasvien valitsemista.
– Mansikat ovat yksi kasvi, jota kannattaa viljellä. Ne maksavat paljon, ja niille on paljon kysyntää, etenkin talvella.
Rahanarvoinen etu on myös se, että hallituissa oloissa kasvaneiden tuotteiden laatu on taattu.
– Pystymme esimerkiksi vaikuttamaan tuotteiden c-vitamiinipitoisuuteen.
Patanè huomauttaa, että huoltovarmuuden näkökulmasta järkevää voisi olla esimerkiksi papujen ja muiden vihannesten viljeleminen.
Yritykset testaavat laitteistojaan
Metropolian Urbanfarmlabin ensimmäinen olosuhdehuone on ollut olemassa pari vuotta. Ensimmäisessä huoneessa on kasvatettu tähän mennessä polka-lajista mansikkaa, chiliä, ohraa, salaattia, syötäviä kukkia, tomaattia ja wasabia.
Patanèn lisäksi laboratoriossa työskentelee eri hankkeiden kautta kymmenkunta muuta ihmistä. Lisäksi viimeisen puolen vuoden aikana kymmenkunta opiskelijaa on tehnyt insinöörityönsä laboratoriossa.
Laitteistot tulevat useilta yhteistyökumppaneilta, jotka kokeilevat laboratoriossa teknologiansa toimivuutta. Yrityskumppaneina mukana ovat muun muassa Arctic Farming, Greenlux, Ituitu, Metagrow, Robbes Lilla Trädgård ja Yield Systems.
Laboratorion valaistus on niin erikoinen, että ulos tullessa kaikki valkoinen näyttää hetken aikaa vihreältä.
– Lampuissa on vain näkyvän aallonpituuden valoa. Kasvit pystyvät hyödyntämään vain tiettyjä aallonpituuksia, Patanè kertoo.
Laboratoriossa on tilaa vielä kolmannelle olosuhdehuoneelle, jonka on tarkoitus valmistua ensi vuonna.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
