Tienpinnan liukkautta mittaava palvelu hälyttää kunnossapidon paikalle ennen kuin kukaan loukkaantuu.
Talvi aiheuttaa vuosittain useita liukastumisonnettomuuksia, jotka haittaavat sekä ihmisiä että yhteiskuntaa. Tämän tietää muun muassa oululaisen Kielo Growth -yrityshautomon teknologiajohtaja Jarkko Ruottinen.
– Liukastuin ja loukkasin selkäni viime talvena. Keli yllättää joskus kaikki, jotka Suomessa asuvat, hän sanoo.
Yhden kaatumisen on laskettu aiheuttavat keskimäärin 6 000 euron kokonaiskulut yhteiskunnalle.
Kaatumisia voidaan vähentää hiekoittamalla ja auraamalla oikeat kadut oikeaan aikaan. Uusi kelikelloksi nimetty palvelu arvioi kunnossapidon tarvetta. Idea voitti viime viikolla Future City Challenge 2018 -kilpailun Oulun-osuuden.
Nelihenkiseen kehittäjäryhmään kuuluvat insinööri Seppo Jaara, tietotekniikan insinööri Markku Koivuperä, luonnontieteilijä Olli-Pekka Siira ja luokanopettaja Ritva Rundgren.
Intuitio johdatti valmennukseen
Idea siitä syntyi Kielon ja Innook:n ensimmäisessä yritysvalmennuksessa, joka alkoi marraskuussa. Toistakymmentä vuotta Nokialla tuotekehityksessä toiminut ja työttömäksi jäänyt insinööri Seppo Jaara päätyi valmennukseen Linkedin-palvelussa näkyneen ilmoituksen kautta.
– Mietin ehkä 20 sekuntia ennen kuin ilmoittauduin mukaan. Onneksi luotin intuitiooni, Jaara kiittää.
Kurssi päättyi jo joulukuussa, mutta nelihenkinen tiimi alkoi kehittää hautomossa ideaansa eteenpäin. Innovaatiovaihetta kesti tammikuun loppuun asti, ja nyt ryhmä valmistelee ideaa eteenpäin maksavan asiakkaan kanssa.
Hautomo kokosi osaajia
Kielon pääpaino on esineiden internetiin kytkeytyvissä laitteissa ja niiden ohjelmistoissa. Kielossa toimii tällä hetkellä 24 yritystä, joissa puurtaa noin 75 henkeä. Ensimmäiseen yritysvalmennukseen osallistui 15 henkeä. Valmennuksen
neljästä ryhmästä toinenkin jatkaa ideansa kehittämistä.
Valmennuksia järjestetään tilauksesta esimerkiksi Business Oululle eli kaupungin liiketoiminnan edistämisorganisaatiolle. Toinen yritysvalmennus alkaa tänä vuonna 27 hengelle. Tavoitteena on, että valmennusryhmiin saadaan eri alojen osaajia.
– Harvoin insinöörit osaavat yrittämistä. Kelikelloryhmä on tiiminä vahvempi kuin jos siinä olisi pelkkiä insinöörejä, arvioi Ruottinen, joka on itsekin insinööri.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto