Kattiloista voi syntyä Suomen menestystuote

Leijukerroskattilat ovat suomalaista teknologiaa, joka voi vähentää energiantuotannon päästöjä ja levitä maailmalle.

Teknologiateollisuus esittelee Teknologiat ilmastonmuutoksen torjunnassa -raportissaan keinoja, jotka auttavat Suomea rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjä. Pariisin ilmastosopimus vaatii päästöjen vähentämistä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen.

Yksi teknologioista ovat leijukerroskattilat. Ne tuottavat sähköä polttamalla. Toisin kuin perinteiset polttolaitokset leijukerroskattilat pystyvät polttamaan melkein mitä ainetta tahansa.

– Etelä-Amerikassa poltettavaksi sopisi sokeriruokojäte, Kaakkois-Aasiassa soijajäte ja Ranskassa viiniköynnökset, luettelee johtava asiantuntija Martti Kätkä.

Suomessa leijukerroskattiloihin syötetään metsähaketta, kuorta, purua, jätepuuta ja turvetta. Tämä tekee raportin mukaan puusta yhden tärkeimmistä uusiutuvista energianlähteistä ja suurimman osan bioenergiasta.

Bioenergia kasvaa

Maan hallitus tavoittelee strategiassaan bioenergian käytön runsasta kasvua. Bioenergia sopii hallitukselle myös siksi, että se työllistää energia-aloista eniten.

Insinöörejä tarvitaan suunnittelemaan bioenergia-alalle muun muassa erilaisia metsäkoneita, voimalaitosten tekniikkaa ja polttoaineen käsittelylaitteita.

– Niitä kaikkia valmistetaan Suomessa, Kätkä huomauttaa.

Kysyntä joustaa

Yhden energiamuodon käytön lisääminen ei riitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Päästövähennyksiä haetaan myös energiankäyttöä vähentämällä ja joustavoittamalla. Käyttö vähenee, kun teollisuuden ja rakennusten lämmityksen energiatehokkuutta parannetaan.

Teknisesti mielenkiintoisempana Kätkä pitää älykästä sähköverkkoa. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kodeissa digitaaliset tuntitehomittarit. Niiden avulla kotitaloudet voivat joustaa sähkön kysynnässä ja tasata siten kuormitusvaihtelua sähköverkossa.

– Mitä enemmän tuotetaan aurinko- ja tuulisähköä, sitä enemmän on vaihtelua sähköverkossa.

Esimerkiksi Fortum on jo sopinut joidenkin asiakkaiden kanssa, että lämminvesivaraajia lämmitetään sellaisina hetkinä, kun sähkön kulutus on muuten vähäistä.

Kulutusjoustoteknologiaa viedään jo ulkomaille, mistä Insinööri-lehti kertoi toukokuussa.