Kaivosteollisuus tarvitsee insinööriosaamista

Kaivosten automatisointi on vähentänyt perinteistä raakaa kaivostyötä. Sen sijaan kaivoksissa tarvitaan monipuolista insinööriosaamista.Operatiivisen toiminnan johtamiseen, suunnitteluun, rakentamiseen, sähkö- ja lvi-alaan liittyvät tehtävät työllistävät kaivoksissa insinöörejä.

Kaivosteollisuus ry:n toimitusjohtaja Pekka Suomela kertoo, että 2000-luvun alussa kaivosalan koulutus ajettiin lähes alas. Kaivosteollisuuden arvioitiin olevan menneisyyden ala Suomessa. Toisin kävi ja uusia kaivoksia on perustettu varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomeen. Vaikka suurimmat ja uusimmat kaivokset sijaitsevat pohjoisessa ja idässä, kaivosteollisuutta on myös eteläisessä Suomessa.

Raaka-aineiden hinta on ollut pitkään laskussa, mikä näkyy kaivosten taloudellisessa tilanteessa ja rekrytoinneissa. Vaikka uusia työntekijöitä palkataan määrällisesti vähän, eläkkeelle siirtyvien tilalle tulee uusia. Lähivuosina kaivosteollisuudessakin on odotettavissa uutta kasvua, joka realisoituu uusina työpaikkoina.

Kaivosalalle lisää insinöörejä

Kaivosala tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa monipuolista insinööriosaamista. Alan tarpeisiin vastatakseen Kajaanin, Kemi-Tornion ja Lapin ammattikorkeakoulut toteuttivat vuosina 2011-2013 Kaivannaisalan osaamisen kehittämishankkeen, joka sai ESR-rahoitusta Kainuun ja Lapin ELY-keskuksista.  Hankkeen tavoitteena oli luoda uusi työelämän kanssa yhdessä suunniteltu opetussuunnitelma ja edistää työvoiman saantia erityisesti työnjohtaja-, asiantuntija- ja esimiestasolla kaivosteollisuudessa.

Vuodesta 2013 lähtien Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet kaivannaisalaan  suuntautuvaa insinöörikoulutusta. Työnjako ammattikorkeakoulujen kesken on tehty siten, että Kajaanissa on keskitytty rikastamon prosesseihin ja prosessitekniikkaan, Kemi-Torniossa energiaan ja kunnossapitoon ja Rovaniemellä kaivosympäristöihin ja rakentamiseen.

Kajaanin ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtaja Jari Kähkönen kertoo, että ympäristöasiat ja työturvallisuus ovat opetussuunnitelmassa tärkeällä sijalla ja osa opetuksesta annetaan englannin kielellä.

Kähkösen mukaan Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut ovat jo entuudestaan kokeneita kaivannaisalan kouluttajia, sillä ne ovat jo vuodesta 2006 lähtien tarjonneet kaivostekniikkaan suuntautuvaa täydennys-, lyhytkestoista koulutusta sekä tutkintoon johtavan insinöörikoulutuksen kaivosalalle suuntautuvia opintosisältöjä ja ammattiaineita.

Ala kiinnostaa paikallisia nuoria

Kaivosalan opinnot kiinnostavat varsinkin Kainuun ja Lapin nuoria. Kaivokset sijaitsevat molempien ammattikorkeakoulujen toiminta-alueella Kainuun ja Lapin maakunnissa, joten on luontevaa, että varsinkin paikalliset nuoret hakeutuvat opiskelemaan kaivostekniikkaa. Muutama vuosi sitten kun kaivosalalla meni hyvin ja ala poti työvoimapulaa kaivostekniikan eri tason koulutusvaihtoehtoihin sekä toisella että amk-asteella tuli runsaasti hakemuksia. Kähkösen mukaan vuosittain noin 20-40 kaivosalalta valmistuvaa amk-insinööriä työllistyy koulutusta vastaaviin tehtäviin joko suoraan kaivosyrityksiin tai niitä lähellä oleviin palveluntarjoajiin esim. alihankkijoiden tehtävissä. 

Kaivosteollisuuden työvoimatarpeen tilapäinen hiipuminen on näkynyt hakijamäärien vähentymisenä myös Kajaanin ammattikorkeakoulun kaivosteollisuuteen suuntautuvassa insinöörikoulutusohjelmassa.

– Nuoret ovat fiksuja ja miettivät tarkasti omaa tulevaa uraansa. Kun alalla menee taas paremmin ja työpaikkoja on tarjolla, kaivosalan koulutuspaikat kiinnostavat taas nuoria, Kähkönen uskoo.

Valtaosa suomalaisista kaivoksista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Suomelan mukaan alan koulutusta on hyvä tarjota näillä alueilla, sillä paikalliset jäävät helpommin opiskelemaan ja töihin kotiseudulleen. Vaikka kaivosteollisuus on vahvasti keskittynyt pohjoiseen ja itään, kalkkikivikaivokset sijaitsevat Etelä-Suomessa.

Kansainvälistä kokemusta arvostetaan

Kaivosteollisuudessa arvostetaan kansainvälistä työkokemusta. Suomela kannustaa suomalaisia kaivosalan insinöörejä hankkimaan työkokemusta ulkomailta. Ala on kansainvälinen ja englannin kielen taito on ehdoton edellytys alalla toimimiselle. Suomelan mukaan kansainvälinen työkokemus opettaa, millaista on tehdä töitä eri maalaisten ihmisten kanssa. Kokemuksesta työskennellä monikansallisessa työyhteisössä on hyötyä myös kotimaassa, sillä suomalaisissa kaivoksissa työskentelee yhä enemmän ulkomaalaisia työntekijöitä. 

– Kansainvälisellä alalla työskennellessä on tärkeä oppi ymmärtämään eri kulttuureita ja toimintatapoja, Suomela toteaa.

Suomalainen kaivosteollisuusosaaminen on Suomelan mukaan korkeatasoista.

– Perusinsinööriosaaminen on vahvaa, sillä suomalaiset hallitsevat ja kehittävät teknologiaa ja pystyvät rakentamaan sellaisen koneiston, joka pystyy hyödyntämään köyhempääkin raaka-ainetta.