Amerikkalaiset jätit, kuten Microsoft, hallitsevat kotimaan ja Euroopan julkisen sektorin ohjelmistoja ja datainfraa, kirjoitti Insinööri-lehti eilen. Microsoftin valta-asema on kuitenkin hitaasti murenemassa sekä toimisto-ohjelmissa että erikoisohjelmistoissa.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote ilmoitti marraskuun puolivälissä käyttävänsä tulevaisuudessa Googlen toimistosovelluspalveluja. Organisaatio tavoittelee vaihdolla Microsoftin ympäristöstä Googlen Workspaceen vuosittain vähintään kymmenen miljoonan euron säästöjä. Google tosin on myös yhdysvaltalainen yritys.
Kotimainen, lokakuussa käynnistynyt Lyhty-verkosto etsii julkisille toimijoille keinoja säästää ohjelmistolisensseistä. Yksi keino on kilpailun edistäminen ja yhteisen volyymin käyttäminen neuvotteluvoimana. Mukana ovat kunnat, valtionhallinto, hyvinvointialueet ja korkeakoulut.
– Suomessa olemme tunnistaneet kustannustehostamispotentiaalia myös nykytarjonnan kilpailudynamiikan kehittämisellä. Lyhty-verkosto keskittyy tähän eikä niinkään teknologiasuvereniteetin saavuttamiseen – ainakaan vielä, sanoo ict-asioista vastaava neuovtteleva virkamies Petri Tuominen valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosastolta.
Kilpailuetu voi kääntyä
Kotimaisten ja eurooppalaisten toimijoiden tulo ohjelmistomarkkinoille perustuu toistaiseksi hinta- ja laatukriteereillä kilpailemiseen. Nykyiset hankintalait eivät salli hankintoja kansallisuuden perusteella.
– Poikkeuksen voi tähän tuoda esimerkiksi toiminnalliset tai tietoturvavaatimukset ja vaikkapa strateginen kansallisen turvallisuuteen liittyvä hankinta, sanoo Lyhty-verkoston operatiivisen toiminnan vetäjä Juha Tukiainen.
Jos kilpailutuslainsäädäntö muuttuisi niin, että eurooppalaista kehitystyötä voitaisiin käyttää valintaperusteena, digitaalista huoltovarmuutta olisi mahdollista kasvattaa. Eurooppalaista tarjontaa pitäisi kuitenkin kasvattaa selvästi nykyisestä.
– Nämä vaatimukset eivät käsityksemme mukaan täyty riittävän kattavasti tällä hetkellä, Tukiainen arvioi.
Muutos vie vuosia
Erikoisohjelmistoissa ja potilastietojärjestelmissä eurooppalaisia ja kotimaisia vaihtoehtoja on käyttöjärjestelmän ja toimisto-ohjelmistojen tasoa enemmän. Esimerkiksi potilastietojärjestelmiä ovat muun muassa kotimaiset Apotti, Lifecare ja Omni360. Silti amerikkalaisyritysten osuus ohjelmistosopimusten kokonaiskustannuksista on ylivoimaisesti suurin.
Amerikkalaisten jättien vahvuus on toistaiseksi toiminnallisuuksissa ja skaalauseduissa. Ohjelmistojen hintoja pystytään painamaan alas ison volyymin avulla.
Kilpailua edistämällä pyritään pitämään huoli siitä, että amerikkalaisjättien hinnat eivät pääse kasvamaan rajattomasti ja että ne täyttävät edelleen laatuvaatimukset.
Tietojärjestelmien sopimuskaudet ovat usein noin viiden vuoden mittaisia. Yksittäisiä ohjelmistokomponentteja voidaan vaihtaa nopeammin, mutta kokonaisen järjestelmän vaihtaminen vie vuosia.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: Tiia Monto, CC 3.0
