Insinööri-lehti

Irtisanominen koettelee itsetuntoa


Kuvateksti: Ihiminen kokee yt-neuvotteluissa sokkiketjun. Ensin järkyttää uutinen vähennyksistä, sitten epvaruus keitä asia koskee ja lopulta tieto ratkaisusta, Pirkko Lahti sanoo.

Lomautettua ja irtisanottua ei lohduta yhtään tieto, että moni muu on paraikaa samassa tilanteessa. Lomautus ja irtisanominen on aina henkilökohtainen kriisi. Se panee ihmisen punnitsemaan osaamistaan ja kysymään, miksi juuri minä, psykologi Pirkko Lahti selvittää.

Jos viime lamasta olisi opittu jotain, ihmisiä kohdeltaisiin Pirkko Lahden mukaan toisin meneillään olevassa lomautus- ja irtisanomisaallossa.

 Lahti myöntää, ettei lomauttamisesta tai irtisanomisesta kertominen ole helppoa esimiehillekään. Silti keinot ihmetyttävät.

 – Viesti tulee mutkan kautta, sähköpostissa, puhelimitse tai radiosta. Ihminen tarvitsee kuitenkin perustelut irtisanomiselle. Itse tieto ei riitä, vaan ihminen kaipaa järkisyitä.

 Lahti painottaa, että työnantajan velvollisuus on antaa työntekijälle mahdollisuus perustelujen kuulemiseen.

 – Mikään ei ole loukkaavampaa kuin se, että ihmiselle sanotaan, että sinut irtisanotaan. Perustelujen kuuleminen helpottaa asian setvimistä.

Turvattomuus kuluttaa

Työntekijä joutuu kokemaan sokin toisensa perään ennen kuin työpaikan kohtalo selviää. Ensin tulee tieto yt-neuvotteluista, sitten mihin yksikköön lomautukset tai irtisanomiset kohdistuvat.

 – Silloin alkaa kilpailu. Jokainen yrittää osoittaa, että hän on ainutlaatuinen. Kyräillään toisen tekemisiä, pohditaan mahdollisia suosikkeja. Lojaalius on vähän niin ja näin, Lahti kuvailee.

 Hän toivookin, että ratkaisut tehtäisiin ripeästi.

 – Turvattomuus kuluttaa ihmistä. Lomautusuhan alla olevienkin pitää saada nopeasti tieto, milloin heidät lomautetaan, jotta he pystyvät suunnittelemaan elämäänsä.

Tunnetoipuminen kestää

Lomautus- tai irtisanomisuutinen lamauttaa helposti. Harva pystyy Pirkko Lahden mukaan toimimaan tiedon saatuaan järkevästi.

 – Ensin on lupakin antaa tunnetoipumiselle aikaa. Ihmisiä itkettää. Jos loppuajan joutuu vielä työskentelemään, motiivi on tiessään.

 Työterveyshuollon palveluihin kannattaa psykologin mukaan turvautua arkailematta, jos vähänkin tuntuu, ettei pysty tekemään töitä.

 – Pahinta on, että ihminen laitetaan irtisanomisajaksi toissijaisiin tehtäviin. Siinä viedään häneltä viimeinenkin motivaatio.

Osaaminen pysyy

Lahti painottaa, että epätoivon hetkinäkin pitää muistaa, että ihmisen työkykyä tai osaamista ei ole irtisanottu – ainoastaan työpaikka on menetetty.

 – Heillä on jäljellä paljon, Lahti tähdentää.

 Moni alkaa vakuutella kotiväelleen ja ystävilleen ammattitaitoaan ja luetella saavutuksiaan. Lahti kehottaa läheisiä tässä vaiheessa maltillisuuteen.

 – Se on hyödyllinen prosessi. Irtisanottu voisi hyödyntää tätä vaihetta tekemällä listaa saavutuksistaan seuraavaa työnhakua ajatellen. Silloin ajattelee hyvin konkreettisesti tekemisiään.

Listan voisi Lahden mielestä antaa tiedoksi myös nykyiselle esimiehelle työtodistusta varten. Esimies päättää, mitä työtodistukseen laitetaan, mutta harva tietää kaikkia alaisensa tekemisiä.

 Vaikka viha velloisi ja häpeä hirvittäisi, työtodistus pitää Lahden mukaan hakea.

 – Varsinkaan nuoret eivät hae työtodistusta, koska jo työnantajan ajatteleminen suututtaa.

Asiat järjestykseen

Sokkiketju suistaa ihmisen totutuilta raiteilta. Pirkko Lahti lohduttaa, että suosta noustaan. Hän neuvoo ihmistä armahtamaan itseään ja luottamaan alitajunnan voimaan. Ratkaisut löytyvät.

 – Koska kriisi hämmentää, asiat eivät tahdo pysyä päässä. Aivan ensiksi kannattaa tehdä lista veloista, perheen taloudesta, mitä asioita pitää hoitaa ja mitä voisi alkaa tehdä. Kannattaa pitää kynä ja paperia mukana ja kirjoittaa asioita ylös sitä mukaa kuin niitä mieleen tulee.

 Lahti uskoo kynän käytön voimaan, sillä käsin kirjoittaminen aktivoi hermoratoja eri tavalla kuin tietokone.

 – Valmiin listan voi laittaa lepäämään. Ensimmäisellä viikolla kannattaa nukkua, jos uni vain tulee, ja ulkoilla. Happi tekee aivoille hirveän hyvää.

Ruksilista toimii

Toisella viikolla listan asioita pitää alkaa hoitaa, sopia pankin kanssa laina-ajan pidennyksestä tai välivuodesta ja niin edelleen.

 – Muistilistasta kannattaa vetää ruksi tehtävän yli, kun asia on hoidettu. Samalla voi kirjoittaa ylös, mitä siitä sovittiin. Kaoottisessa tilanteessa ei kaikkea muista, Lahti sanoo.

 – Kun asioita saa hoidetuksi, ihminen tuntee itsensä hyväksi ja itsetunto alkaa palautua takaisin. Vaikka neuvo kuulostaa naiivilta, se toimii, hän vakuuttaa.

Teksti: Birgitta Suorsa
Kuva: Heli Saarela