Ilmavoimat osallistui kesällä ensi kertaa tehostettuun ilmavalvontaan Nato-tehtävissä. Ilmavoimista lähti Romanian Mihail Kogălniceanun lentotukikohtaan 90 henkeä ja seitsemän Hornet-hävittäjää.
Suomen ilmavoimat vastasi valvonnasta ja partiolennoista vuoroviikoin Ison-Britannian ilmavoimien kanssa 3.6–31.7. Suomen osallistumisesta päätti tp-utva eli presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta keväällä.
– Se oli samanlaista päivystystoimintaa kuin Suomessakin. Eli jos rajan pinnassa tapahtuu jotakin, niin hornet lentää sitä katsomaan, tiivistää Karjalan lennoston viestitekniikkakeskuksen viestitekninen johtaja, insinöörimajuri Jari Inkiläinen.
Palvelusehdot pidettiin tiukkoina
Palvelussuhteen ehdot olivat Romaniaan matkanneilla samanlaiset kuin kotimaassa. Ehdot olivat erilaiset kuin esimerkiksi Afganistanin suojausoperaation aikana, jolloin noudatettiin niin sanottua Kaava-lakia. Laissa määritellään muun muassa vaaraan perustuvat kertoimet, joilla palkkoja korotetaan operaation aikana.
Upseeriliitto oli vaatinut ennen tehtävää, että tehtävässä noudatetaan Kaava-lakia, mutta puolustusministeriö luokitteli tehtävän normaaliksi palvelukseksi eikä sotilasoperaatioksi.
Lähteminen tehtävään oli vapaaehtoista. Inkiläisen mukaan vapaaehtoisten saaminen oli vaikeaa, koska kesälomat oli suunniteltu jo talvella ennen virallista päätöstä lähtemisestä. Monen perheellisen piti ottaa huomioon puolison loma-ajat ja järjestää lastenhoito.
Siksi mukaan lähteneiden palvelusvuoroja jouduttiin venyttämään.
– Tällainen työjaksojen aikojen muuttaminen on harmaalla alueella. Siinä mielessä siinä onnistuttiin, että työvuoroja saatiin muutettua yhdessä sopien niin, että kaikille saatiin tosiasiallinen mahdollisuus pitää vapaata ja poistua tukikohdasta.
Miehistön mitoituksessa piti huomioida se, että myös kotimaassa pystyttiin hoitamaan vastaavat tehtävät lomakaudella. Karjalan lennoston jukolainen luottamushenkilö ja Maanpuolustuksen Insinöörien varapuheenjohtaja Inkiläisen oma kesäloma painottui syyskuulle.
Aseet kulkivat horneteissa
Päivystysvuorot olivat niin sanottuja kuumia vuoroja, eli Suomen hornetit lensivät aseistettuina. Mukana oli ilmataisteluohjuksia, tykit ja omasuojajärjestelmät. Koneet lensivät Romanian ilmatilassa Mustanmeren yllä. Ukraina ja Venäjä ovat käyneet sotaa myös merialueella.
Tehtävänä hävittäjillä oli tunnistaa mahdollisia ilmatilan loukkauksia ja reagoida niihin. Tapaukset eivät ole julkista tietoa.
– Niin kuin Suomessa on totuttu, joskus tunnistuslennoista kerrotaan saman tien, joskus jälkikäteen, ja lehdessä voi näkyä kuva venäläisestä koneesta.
Tukikohdassa sodan läheisyyttä ei huomannut. Tukikohta oli aidattu moninkertaisesti ja tarkkaan vartioitu, mutta sisällä tehtäviä tehtiin niin kuin kotimaassa.
– Kun kävin vapaalla tukikohdan ulkopuolella Bukarestissa, pääsin juttelemaan paikallisten kanssa. Heistä kyllä huomasi kiitollisuutta, että Nato-maat ovat heidän tukenaan.
Lämpötila hipoi 50:tä
Päällimmäisenä palveluksesta jäi Inkiläiselle mieleen kuumuus. Tehtävän aikaan Romaniassa vallitsi poikkeuksellisen kuuma ilmamassa, ja parhaimmillaan tukikohdan mittari kipusi 49,9 asteeseen. Kukaan suomalainen ei saanut lämpöhalvausta, mutta sen oireita oli havaittavissa.
– Kun päivällä tuuli, tuntui kuin olisi hiustenkuivaajalla puhallettu päin.
Inkiläinen totesi, että kuumuudessa oli pakko juoda paljon vettä tai urheilujuomaa ja pitää taukoja.
Yksi asia herätti Inkiläisessä ylpeyttä. Brittiläisiä sotilaita oli samassa tehtävässä 250, ja heidän lennätettävänään oli kuusi Eurofighter-Typhoon-konetta. Suomalaiset suorittivat samat tehtävät alle puolella tästä henkilömäärästä.
– Kun omat työt oli tehty ja oli aikaa, viestimiehet olivat esimerkiksi apuna nostamassa ohjuksia hornettiin. Eihän se meidän normaaleihin työtehtäviin kuulu.
– Suomalaisilla on hyvä yleissivistys ja peruskoulutus. Me osaamme lukea ja laskea. Koulutus mahdollistaa sen, että jokainen pystyy tekemään vaativia ja monipuolisia töitä.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: Ilmavoimat
