Hallitus valmistelee työkykyohjelmaa, joka pyrkii parantamaan vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyttä sekä varmistamaan heidän tarvitsemansa palvelut ja etuudet. Ohjelmaan liittyy uusi työnvälityksen palvelukonsepti, jossa hyödynnetään työpankkikokeilusta saatuja tuloksia.
Työpankit osoittautuivat vuosina 2009–2016 tehdyissä kokeiluissa tehokkaaksi ratkaisuksi pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työttömyyteen. Työpankit olivat yrityksiä, joiden toimintaan kuuluivat tuotanto, työvoiman vuokraus, rekrytointipalvelut ja oppisopimuspalvelut. Työntekijöiksi ne palkkasivat vaikeasti työllistettäviä.
Työpankin kautta työllistyi sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan 20 prosenttia enemmän ihmisiä kuin verrokkiryhmästä, ja jokainen kokeiluun sijoitettu euro tuotti viisinkertaisen summan julkiseen talouteen.
Silti kokeilu päättyi kuin seinään.
Kokonaisuus meni edelle
Työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Tuija Oivo kertoo, että työpankit jäivät isompien kokonaisuuksien alle. Hänen ja kuntoutuslääkäri Raija Kerättären viime lokakuussa valmistunut raportti osatyökykyisistä osoitti nykyiselle hallitukselle, että työllistymispalvelujen uudistamisen lisäksi työkyvyttömiä pitää siirtää muiden etuuksien piiriin ja osatyökykyisiä pitää kuntouttaa.
– Ei riitä, että lähdetään nyhräämään yhtä ruuvia, vaan samanaikaisesti pitää saada monihallinnollinen hallituskausien yli kestävä työkykyohjelma, jossa systemaattisesti katsotaan palvelujärjestelmän, etuusjärjestelmän ja työmarkkinoiden kokonaisuutta, Oivo linjaa.
Työkykyohjelma sai eilen tuen kaikilta eduskuntaryhmiltä, ja sitä ajetaan eteenpäin hallituskausien yli vaalituloksesta riippumatta.
Työkykyohjelma lähtee siitä, että työttömyys ei ole välttämättä henkilön ainoa ongelma. Hänellä voi tarvita samanaikaisesti erilaisia palveluita, ja toimintakyky on saattanut vähintään alentua.
– Jos näitä ongelmia ei tunnisteta, tehdään virhearviointeja ja virheinvestointeja, ja ihmisten palvelu epäonnistuu, Oivo perustelee.
Monialaisia palveluita tarvitsevat ihmiset ovat kiperässä tilanteessa aktiivimallin takia. Malli on luotu oletuksella, että työnhakijoina on työkykyisiä ihmisiä, mutta työkyvyttömiä on työnhakijan statuksella noin 27 000 ihmistä. Heidän oikea toimeentulonsa olisi työkyvyttömyyseläke. Vähintään 16 000 työttömän henkilön työkykyä voitaisiin hoidolla ja kuntoutuksella kohentaa, mutta heidän tarpeitaan nykyinen palvelujärjestelmä ei tunnista.
– Tämä ei ole oikeudenmukaista ja yhdenvertaista.
Perintö näkyy piloteissa
Työpankkien vaikutus näkyy parissa viime vuosien hankkeessa: työllistämiskokeiluissa henkilöstöpalveluyritysten kanssa ja kuntien järjestämissä työllisyyspiloteissa.
– Työpankeissa oli samoja asioita kuin eteenpäin viedyissä hankkeissa: intensiivinen palvelu työttömälle ja bonukset työnantajille työllistämisestä, Oivo tiivistää.
Työpankit eivät palaa myöskään siksi, että niiden tuloksista ei vallitse täysi yksimielisyys. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kritisoi kokeilua siitä, että hyvät tulokset jäivät väliaikaisiksi. Kun työllistymisestä oli kulunut tarpeeksi kauan aikaa, moni työllistyneestä menetti työnsä.
Osana maakunta- ja sote-uudistusta on valmisteltu niin sanottua kasvupalvelu-uudistusta, jossa te-palvelut ja yrityspalvelut integroidaan maakuntien järjestämisvastuulle. Jos maakuntauudistus menee läpi, te-toimistot lakkautetaan. Siksi myönteiset kokeilut sulautuvat työkykyohjelman kokonaisuuteen.
– Yksittäisten kokeilujen tulokset on otettava huomioon, kun muutetaan koko palvelujärjestelmää.
Iso muutos tapahtuu, jos määrärahojen vinoumaa korjataan. Valtio käyttää passiiviseen työttömyysturvaan vuosittain noin 5,5 miljardia euroa. Sen sijaan työllistymiseen kuluu vain 0,6 miljardia euroa. Suhde vaatii Oivon mielestä tasapainottamista.
– Pitää kulkea siihen suuntaan, että työttömyysturvasta kehittyy työllisyysturva.
Työkykyohjelma ei ehdi valmistua nykyisen hallituksen aikana. Tarkemmat nuotit ohjelman sisällöstä kirjoitetaan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Voy/Mostphotos
