Euroopan komissio julkaisi viime viikolla kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian. Uutta liikennemuotoa kehittävä yhtiö Virgin Hyperloop pitää strategiaa askeleena hyperloop-putkijunan käyttöönottoon Euroopassa. Yhtiö on tehnyt kahden vuoden ajan yhteistyötä EU:n säätelyviranomaisten kanssa muun muassa turvallisuusvaatimuksissa.
Komission kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia luettelee muun muassa unionin laajuisia liikenteen lippulaivahankkeita. Yksi niistä muodostuu älyliikenteeseen liittyvistä innovaatioista, datasta ja tekoälystä. Näistä innovaatioista mainitaan esimerkkinä juuri hyperloop.
Komissio pyrkii edistämään liikenteen kehitystä niin, että lainsäädäntö takaa mahdollisuudet kehittää uusia liikennemuotoja ja alan kasvuyrityksillä on hyvä toimintaympäristö.
Aalto-yliopiston liikennetekniikan professori Milos Mladenovic terottaa, että EU ei ole varsinaisesti edistämässä hyperloopin tuloa Eurooppaan. Liikennemuoto on vain esimerkki, millaisten teknologioiden kehittämistä unioni pyrkii helpottamaan.
– Uusien teknologioiden hallinnointia pitää kehittää, jotta voimme innovoida entistä paremmin. Vuosisadan tärkein innovaatio tulee olemaan se, kuinka voimme innovoida innovaatioprosessia.
Kapseli leijuu putkessa
Hyperloop on suomennettu usein putkijunaksi. Rata muodostuu maan päälle rakennettavasta putkesta, joka pumpataan lähes tyhjiöksi. Putkessa liikkuu sylinterimäinen kapseli, jossa on joko matkustajia tai tavaraa.
Vauhti on äänennopeuden luokkaa. Kapseli liikkuu lähes kitkatta, sillä ilmanvastusta on vähän ja kapseli leijuu putken sisällä magneettisen levitaation avulla. Samaa ilmiötä hyödyntävät nykyisin käytössä olevat Maglev-junat esimerkiksi Shanghaissa Kiinassa ja Aichissa Japanissa.
Hyperloop-teknologia on lähtöisin amerikkalaismiljardöörin ja avaruusyhtiö Spacex:n ja sähköautonvalmistaja Teslan toimitusjohtajan Elon Muskin julkisesti esittämästä konseptista vuodelta 2013. Teknologiaa kehittää ja kaupallistaa yksityinen, amerikkalainen Virgin Hyperloop, jonka on perustanut Josh Giegel.
Virgin Hyperloop suoritti ensimmäisen ihmisiä kuljettaneen kokeensa marraskuussa testiradalla Las Vegasin lähellä Nevadan autiomaassa Yhdysvalloissa. Kapseli liikkui puolen kilometrin radalla parhaimmillaan 172 kilometrin tuntivauhtia.
Turvallisuus herättää epäilyksiä
Mladenovic pitää hyperloopia teknisesti erittäin monimutkaisena järjestelmänä. Sen toimintaan vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten maaperä ja sää, sekä sosiaaliset tekijät, kuten turvallisuuskäyttäytyminen ja jopa mahdollinen terrorismi.
– Se on kaukana siitä, että sitä voitaisiin väittää turvalliseksi tai edes teknisesti operointivalmiiksi lähitulevaisuudessa.
Isoin ongelma Mladenovicin mielestä on taloudellinen. Äänennopealle liikenneyhteydelle ei ole todellista tarvetta. Hän vertaa asetelmaa vuonna 2003 käytöstä poistettuihin Concorde-yliäänikoneisiin.
– Kenen pitää lentää Lontoosta New Yorkiin neljässä tunnissa kuuden sijaan? Poliitikkojen ja rockstarojen. Meidän ei pidä rakentaa liikennejärjestelmää niin pienelle käyttäjäryhmälle. Ne koneet olivat lisäksi kalliita sekä taloudellisesta että ympäristön näkökulmasta.
Salo vetäytyi kehityksestä
Suomi on ollut mukana hyperloop-huumassa. Salon kaupunki selvitti vuonna 2016 nykyisen Virgin Hyperloopin testilaitoksen rakentamista. Se olisi ollut alku sille, että rata olisi rakennettu Helsingistä Turkuun ja myöhemmin Tukholmaan saakka. Aiesopimuksen toisena osapuolena oli tarkoitusta varten perustettu konsulttiyhtiö FS Links.
Suunnitelma painui muutamaksi vuodeksi jäihin ja hautautui lopullisesti viime vuonna, kun Salo päätti keskittyä niin sanotun tunnin juna -hankkeen edistämiseen.
Euroopan komissiokaan ei ole laskenut paljon hyperloopin varaan. Sen strategiassa mainitaan muina uusina kulkuvälineinä lennokit, robottiautot, vetylentokoneet, sähkökäyttöiset henkilölentokoneet ja sähköiset vesikulkuneuvot.
Liikennettä kehitetään myös kansallisella tasolla. Traffic Management Finland julkaisi hiljattain visionsa liikenteestä ja uusista liikennemuodoista Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: Virgin Hyperloop
