Kelirikko on sähköyhtiölle hankalaa aikaa, jos silloin sattuu sähkövikoja. Erityisen ikäviä viat ovat saaristossa. Sähköasentaja joutuu toisinaan hakemaan kaapelia jään alta tai lentämään saareen helikopterin kyydissä.
Anna Mickelsson työskentelee käyttöpäällikkönä verkkoyhtiö Carunalla. Hän vastaa urakoitsijoiden hallinnasta eli sopii kumppaneiden kanssa verkon käyttötöistä, viankorjauksista, varallaoloista ja käyttökoulutuksista.
– Meillä on kentällä koko ajan varalla urakoitsijoita, ja minä varmistan, että he ovat paikalla, kun heitä tarvitaan.
Mickelsson tekee oman työnsä pääosin pääkonttorilla Espoon Perkkaalla. Carunan sähkönsiirtoalue ulottuu Etelä-Suomesta rannikkoa pitkin Koillismaalle ja Lappiin asti.
Lumi ja myrskyt kiusaavat
Rannikolla sähköverkkoa rasittavat myrskyt, Koillismaalla kiusaavat lumikuormat. Vikoja keskijännitelinjoihin tulee vuosittain pari tuhatta ja pienjännitelinjoihin noin 5 000.
– Yksi ainoa myrsky voi aiheuttaa parituhatta vikaa, Mickelsson kertoo.
Viikko takaperin vesi oli valunut muuntamoon Kemiönsaarella, ja asiakkaille toimitettiin korjaustöiden ajaksi varavoimakone avuksi.
Korjaajat pääsevät vikapaikalle virka-aikaan usein alle tunnissa. Työajan ulkopuolella apu tulee melkein yhtä nopeasti, jos vikapaikalle pääsee autolla. Viivettä voivat aiheuttaa useat samanaikaiset viat tai epäturvalliset olot, kuten voimakas tuuli tai salamointi.
Tiettömiin saariin sähköasentajat kulkevat yleensä veneellä, kelirikkoaikana ilmatyynyaluksella tai hydrokopterilla. Metsiin puolestaan sähköasentaja pääsee hankalissa oloissa paikalle telamönkijällä tai moottorikelkalla. Olot ovat hankalia myös sulan maan aikaan.
– Pohjoisessa on paljon soita. Siellä joutuu välillä käyttämään mielikuvitusta, miten paikalle pääsee. Paula-myrskyn aikaan 2021 taidettiin lopulta tarvita venettä.
Vikojen määrä vähenee hiljalleen, kun ilmajohtoja puretaan ja sähköjohtoja kaapeloidaan maahan. Toisaalta maan alta sähkövikoja on vaikeampi havaita kuin ilmajohdoista.
– Helpoin tapaus maakaapelivikojen paikantamisessa on se, kun joku on kaivanut kaapelin poikki ja ilmoittaa siitä meille, jolloin heti tiedetään, missä se on tapahtunut. Muuten vikaa voi olla hankalampi paikantaa.
Katkoja ehkäistään ennalta muun muassa kouluttamalla maanrakentajia ja kuntien työntekijöitä, jotta he osaavat kaivaa turvallisesti kaapelien läheisyydessä.
Katkosta on kokemusta
Mickelsson valmistui sähkövoimatekniikan insinööriksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta vuonna 2004. Harjoittelussaan hän teki töitä maastossa ja nousi muun muassa pylvääseen.
– Osaan lähinnä pelastaa henkilön pylväästä mutten ole tehnyt ylhäällä töitä. Se on todella fyysistä hommaa ja vaatisi paljon treeniä.
Käyttöpäällikkö tietää, miltä sähkökatkos tuntuu asiakkaan näkökulmasta. Hän on itsekin ollut vapaalla kotonaan Espoossa, kun sähkökatko on sattunut.
– Lähdin siviilinä koiran kanssa katsomaan, missä puu oli kaatunut linjan päälle. Mutta harvoin olen myrskyn sattuessa vapaalla.
– Toissakesänä oltiin juhannuksen läpi hommissa. Jos tuulee yli 20 metriä sekunnissa, tietää, että on töitä luvassa.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Sari Eestilä
