Ensimmäinen automaattisesti ohjattu lähijuna otettiin käyttöön eilen Hampurissa, kertoo Zeit-lehti. Juna on vanha lähijuna, joka on automatisoitu jälkikäteen.
Junan kärjessä on yhä ohjaamo, ja alkuvaiheessa sisällä istuu kuljettaja. Hän ei kuitenkaan ohjaa junaa vaan on vain valmiina tarvittaessa painamaan hätäjarrua.
Toistaiseksi automaattisia junia on käytössä vasta yksi, mutta joulukuussa käytössä on neljä automaattijunaa.
Junat kulkevat vanhalla 23 kilometriä pitkällä rataosuudella Berliner Torin, Bergedorfin ja Aumühlen väliä.
Juna vaatii metroa enemmän
Hampurin automaattijuna on saksalaisten mukaan maailman ensimmäinen automaattinen lähijuna. Askeleita sen suuntaan on otettu jo pitkään.
Nürnbergissä metrojuna ajoi ilman kuljettajaa vuonna 2008. Frankfurtin lentokentällä on ollut automatisoitu Skyline-linja terminaalien välillä vuodesta 1994.
Paikallisjunan automatisoiminen on paljon edellisiä käyttökohteita monimutkaisempaa. Metrossa mahdolliset vaaratilanteet ovat vähäisempiä kuin avoimessa ympäristössä liikkuvissa liikennevälineissä.
Hampurin hankkeen parissa on työskennellyt 150 insinööriä Siemensiltä ja rautatieyhtiö Deutsche Bahnilta.
Automatiikka lisää kapasiteettia
Joukkoliikenteen kuljetuskapasiteetti kasvaa ja kustannukset pienenevät automatisoinnin myötä. Junat voivat ajaa lähempänä toisiaan, koska tieto yhden junan tekemästä jarrutuksesta välittyy heti muihinkin juniin. Tiheän vuorovälin ansiosta matkustajia voidaan kuljettaa samalla linjalla 30 prosenttia aiempaa enemmän. Vuoroväli voi olla niinkin lyhyt kuin 90 sekuntia.
Automatisointi säästää sähköä yli 30 prosenttia ihmisten ohjaamasta järjestelmästä. Automatiikka laskee junalle aina optimaalisen nopeuden, joka riittää aikataulussa pysymiseen. Jarrutusten määrä vähenee samalla. Sen ansiosta kalusto kestää normaalia pidempään.
Turvallisuuden oletetaan paranevan automatisoinnin myötä. Suuri osa liikenneonnettomuuksista aiheutuu inhimillisistä virheistä. Kone ei myöskään väsy, toisin kuin rutiinin puuduttama ihminen.
Taloudellinen säästö automatisoinnilla on selvä, sillä ennen pitkää kuljettajia ei enää tarvita. Junia valvotaan etäältä ohjauskeskuksesta. Tulevaisuudessa rakennettaviin juniin ei rakenneta enää ohjaamoita.
Automatisointi epäonnistui Helsingissä
Hampurin junien automaatiojärjestelmän on kehittänyt saksalainen Siemens. Sama yritys epäonnistui Helsingin metron automatisoimisessa vuosituhannen alkupuolella.
Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL sopi Siemensin kanssa Helsingin metron automatisoinnista vuonna 2008. Myöhemmin Länsimetro liitettiin sopimukseen. Automatisointi ei kuitenkaan onnistunut suunnitellulla aikataululla, ja hanke venyi.
HKL purki sopimuksen vuonna 2015, ja sopimusosapuolet ovat siitä lähtien kiistelleet oikeudessa hankkeen epäonnistumisen syistä ja kustannusten jaosta. Käräjäoikeus antoi viime vuonna välipäätöksen, joka puolsi sopimuksen purkua. Oikeus katsoi kuitenkin molempien osapuolten rikkoneen tekemiään sopimuksia. Osapuolet vaativat yhä toisiltaan korvauksia päätetystä hankkeesta.
Siemens on väittänyt, että sopimuksen purku ei johtunut sen omasta teknologiasta.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Aviator_STR/Mostphotos
