Suomen teollisuuspoliittinen strategia tavoittelee kasvua tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavien yritysten määrän kasvattamisella. Talouskasvu junnaa kotimaassa silti paikallaan.
Tutkijat Ilkka Kiema ja Juho Koistinen kannustavat päättäjiä valikoimaan panostuksen kohteita ja ottamaan mallia EU:n kilpailukykykompassista. Tutkijat arvioivat teollisuuspolitiikan tulevaisuutta tänään Teollisuuden palkansaajien ja Työeläkevakuuttajien julkaisemassa analyysissä.
– Pyritäänkö parantamaan kaikkien teollisuuden yritysten edellytyksiä vai mietitäänkö, mihin ensisijaisesti suunnataan tukea? Kiema tiivisti kysymyksen julkistustilaisuudessa.
Kiema mainitsee hyvänä esimerkkinä Yhdysvaltojen puolustushallinnon tutkimusorganisaatio Darpan, joka on tuottanut huipputeknologiaa paitsi aseteollisuuteen myös siviilipuolelle. EU:ssa ja Suomessa voitaisiin valita kohdennettuja aloja, joihin halutaan panostaa ja joilta on odotettavissa kasvua.
Poliittinen ohjaus kasvaa joka tapauksessa taloudessa, koska maailmantalouden veturit Yhdysvallat ja Kiina toimivat yhä protektionistisemmin. Myös EU on herännyt geopoliittisiin riskeihin, jotka on otettava huomioon maanosan yritysten toimitusketjuissa.
Talouskasvulle Suomessa on Kieman ja Koistisen mukaan sijaa eniten tietointensiivisillä palvelualoilla. Niihin lukeutuvat kuluttajille suunnatut digitaaliset palvelut, tuottavuutta lisäävät teknologiat ja vihreää siirtymää tukevat ratkaisut.
Työ- ja elinkeinoministerinö kansliapäällikö Timo Jaatinen painotti julkistustilaisuuden kommentissaan perinteisten työpaikkojen tärkeyttä. Huipputeknologian lisäksi Euroopassa tarvitaan perinteistä teollisuutta, kuten kriittisten mineraalien louhintaa, tnt-tehtaita ja terästeollisuutta.
– Emme ole vielä kunnolla heränneet meneillään olevaan murrokseen. Teknologia menee eteenpäin ja maailma taaksepäin yhtä kovaa vauhtia kumpikin, Jaatinen luonnehti.
Teksti ja kuva: Janne Luotola
