Kotimaisen puhtaan ja uusiutuvan energian käyttöä halutaan lisätä. Fossiilisten lähteiden käyttöä on vähennettävä. Energiamuutokset on kuitenkin tehtävä hallitusti. Tällaista viestiä kuului Bioenergiapäivillä pidetyistä puheenvuoroista ja paneelikeskustelusta.
Bioenergiapäivillä puhunut ympäristöneuvos Harri Laurikka ympäristöministeriöstä muistutti, että joulukuussa Pariisissa järjestettävän ilmastokokouksen tavoitteena on saada aikaan uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Kokoukseen osallistuvat 176 maata ilmoittavat, millaisiin päästövähennyksiin ne pystyvät sitoutumaan vuoden 2020 jälkeen.
Laurikan mukaan Suomi neuvottelee osana Euroopan unionia, jonka tavoitteisiin kuuluu saada aikaan oikeudellisesti sitova sopimus.
– Sopimuksen on reflektoitava tämän päivän todellisuutta, Laurikka sanoi.
Uuden ilmastosopimuksen keskeisiä neuvottelukysymyksiä ovat muun muassa pitkän aikavälin päästövähennystavoite, kehittyvien ja teollisuusmaiden vastuunjako, ilmastotoimien rahoitus sekä sopimuksen oikeudellinen muoto.
Tavoitteet asetettu
Suomen kansallista energia- ja ilmastostrategian valmistelua esitellyt työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Petteri Kuuva muistutti, että hallituksen tavoitteena on siirtyä hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti.
– Uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla on tarkoitus nostaa yli 50 prosenttiin. Tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin on tarkoitus puolittaa. Myös energiaomavaraisuutta on tarkoitus lisätä.
Hallituksen tavoitteisiin kuuluu, että vuoteen 2030 mennessä uusiutuvien polttoaineiden osuus liikenteessä on 40 prosenttia. Biopolttoaineiden, kuten biodieselin, käytön lisääminen leikkaisi liikenteestä aiheutuvia päästöjä.
Energiaremonttia tekemässä
Paneelikeskusteluun osallistuneet Aalto-yliopiston professori Peter Lund ja Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä puhuivat energiapolitiikkaan tehtävien muutosten tarpeellisuudesta.
– Ilmastonmuutos johtuu pitkälti siitä, miten olemme tuottaneet ja käyttäneet energiaa. Nyt on tehtävä tarvittavat remontit, Leskelä sanoi.
Leskelän mukaan Suomessa on huikeaa osaamista ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten ratkaisemisessa.
Lundin mukaan ilmastonmuutokseen liittyy uhkia, jotka on osattava kääntää vahvuudeksi. Suomessa on uusiutuvan energiateknologian osaamista.
Hän muistutti, että energiapolitiikassa pitäisi vetää enemmän kotiin päin. Investoimalla kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin syntyy myös uusia työpaikkoja.
– Suosi suomalaista energiaa, Lund lohkaisi.
Luotava mahdollisuuksia
Leskelän mukaan suomalaisessa energiapolitiikan vahvuuksia ovat muun muassa monipuolinen energiarakenne ja alhaiset päästöt. Hän muistutti, että politiikalla on kuitenkin taipumus elää vaalien sykleissä. Nykyisellä tukijärjestelmän tiellä ei ole varmuutta siitä, nostetaanko vai lasketaanko energiatukea seuraavalla vaalikaudella.
– Energia-ala elää muutosten keskellä ja uusien innovaatioiden ja teknologioiden synnyttämiselle pitää luoda mahdollisuuksia, Leskelä totesi.
Lundin mukaan nykyisen energiajärjestelmän vahvuuksia ovat suomalaiset.
– Ihmisten osaaminen on huippuluokkaa ja energiaresurssit ovat Suomessa hyvät.
Heikkoutena Lund näkee sen, että Suomessa ei tiedosteta, missä maailma menee ja mitä ihmiset haluaavat. Kotimaisen energiaomavaraisuusaste pitäisi hänen mielestä olla korkeampi.
Teksti ja kuvat: Päivi-Maria Isokääntä, Insinööriliitto