Kolikot tutkitaan ainutlaatuisella huipputeknologialla.
Ilari Järvinen teki lopputyön EMAT-teknologian käyttämisestä laaduntarkkailussa.
Ilari Järvinen (vas.) ja Jari Juoksukangas kolikkojentunnistusautomaatin vieressä.
Sami Kalliokoski johtaa Electria-yksikköä
Insinööri-lehti

Electria synnyttää uusia yrityksiä

Metropolia ammattikorkeakoulun Electria -tutkimusyksikkö suoltaa uusia yrityksiä muutaman vuosittain. Innovatiivinen ja asiakaslähtöinen ote tuottaa tulosta.

– Yrittäjyyteen on monenlaisia malleja. Me lähdemme niihin asiakkaiden tarpeiden ja projektien kautta, sanoo yksikön vetäjä Sami Kalliokoski.

Vuonna 2004 perustetun Electrian osaamisen painopiste on erittäin vähävirtaisessa langattomassa elektroniikassa. Kalliokosken mukaan alalta löytyy koko ajan uusia kilpailukykyisiä keksintöjä suomalaiselle teollisuudelle. Yhä isompia hankkeita onkin kehitteillä eri toimialoilla.

Electria on vajaassa kymmenessä vuodessa kasvanut noin 35 henkilön työpaikaksi, joka työllistää projektipäälliköitä sekä opiskelijoita ja työharjoittelijoita.

– Lähdemme liikkeelle soveltavasta tutkimuksesta. Meillä on into tehdä hankkeita, joista syntyy spinnoffeja, protoja tai kaupallisia tuotteita, Kalliokoski täsmentää.

Idsens edustaa huipputeknologiaa

Viimeisen parin vuoden aikana Electriasta on syntynyt kolme lupaavaa kasvuyritystä; Agaidi, Leia Media ja Idsens. Ne työllistävät jo parisenkymmentä ihmistä ja tähtäävät kansainväliseen liiketoimintaan. Vuosi sitten käynnistynyt Idsens on niistä tuorein.

Yrityksen perustamisen taustalla on vahva tutkimus ja tarve synnyttää uusi tuote.

Suomen Rahapajalla oli ilmennyt tarve tunnistaa erikoisia mitaleja. Yhteydenottojen jälkeen Kalliokosken päässä välähti hyödyntää siihen suhteellisen vanhaa sähkömagneettista säteilyä mekaaniseksi värähtelyksi muuntavaa EMAT-teknologiaa. Se on Electrian keksimän innovaation takana.

Kun Metropoliassa automaatiotekniikkaa opiskeleva Ilari Järvinen innostui tekemään aiheesta insinööritutkintonsa lopputyön, varmistui idean käyttökelpoisuus. Samalla havaittiin, että todellista tarvetta innovaation käyttöön olisi muuallakin, muun muassa euron kolikoihin tuotavissa turvaominaisuuksissa.

– Lopputyötä oli ilo tehdä, sillä oli olemassa tutkimusta ja ratkaisulle oli tarvetta, joka oli tarkoitus toteuttaa tuotteeksi, lopputyön tehnyt Järvinen sanoo.
Mukana tekemisessä olivat myös vastavalmistunut elektroniikkainsinööri Jari Juoksukangas sekä yliopettaja Kari Vierinen.

Idsensin perustamisen yhteydessä solmittiin yhteistyösopimus Suomen Rahapajan kanssa. Siinä sovittiin yhteistyöstä innovaation kehittämisessä. Patentointiprosessin yhteydessä Rahapaja suojasi itselleen Idsensin teknologiaa hyödyntävien huipputurvallisten kolikkojen tekemiseen liittyviä ratkaisuja.

Prototyypin valmistuttua 2011 lopulla aloitettiin kaupalliset neuvottelut teknologian hyödyntämisestä kansainvälisten rahateollisuuden toimijoiden kanssa. Idsensin teknologia avaa mahdollisuudet patentoiduille antureille ja merkintäteknologialle myös muilta teollisuudenalueilta.

– Haasteena on saada lupaava teknologia kaupalliseksi menestykseksi ja alan standardiksi, Kalliokoski väläyttää.

Pienet kasvuyritykset Suomen pelastus

Vanhojen vientitukijalkojen sulaessa Suomi tarvitsee kipeästi uusiutumista yrittäjyyden kautta. Tekes on uudistanut strategiansa ja isojen yritysten tukemisen sijasta painopiste kehittämisessä ja tukemisessa on siirtynyt pieniin nälkäisiin kasvuyrityksiin.

– Electria ja Metropolia kantavat oman kortensa näihin talkoisiin, Kalliokoski sanoo. Hänellä on putkessa jo runsaasti hyviä ideoita.

Hän näkisi mielellään koulun opettajatkin oppimassa uutta yksikön tiloissa.

 

Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto