Lähellä eläkeikää olevat työntekijät eivät läheskään aina kerro esimiehelleen päättämäänsä eläkkeelle jäämisen ajankohtaa. Eläkkeelle siirtyminen koetaan asiaksi, joka ei kuulu työnantajalle tai ei edes kiinnosta tätä.
Kevan syksyllä 2013 toteuttaman tutkimuksen mukaan eläkeasioista keskustellaan sen sijaan lähipiirissä. Puoliso on vastanneille tärkein keskustelukumppani eläkkeelle siirtymistä pohdittaessa. Naiset puhuvat miehiä enemmän asiasta myös ystävien ja työkavereiden kanssa.
Tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Pirjo Saaren mukaan olisi hyvä, jos eläkkeelle siirtyminen olisi pysyvä osa kehityskeskusteluja sovitusta ikärajasta eteenpäin.
– Silloin eläkeasiaa ei koettaisi epämiellyttävänä uteluna, vaan se olisi normaali ennakoinnin väline ja osa kehityskeskustelua.
Saaren mukaan työmarkkina- tai organisaatiotilanne vaikuttaa asiaan: jos käynnissä on organisaatiomuutoksia, niin päätöksen kertomista pidätellään oman aseman varmistamisen vuoksi.
– Lähellä eläkeikää olevat työntekijät kokevat, ettei heidän kannata muutostilanteissa paljastaa korttejaan eläkkeelle siirtymisen suhteen, hän sanoo.
Matalaa profiilia pitämällä varmistetaan myös se, että ollaan työyhteisössä tasavertaisia muiden kanssa eikä eläkettä odottavia vanhuksia.
Eläkkeelle siirtymistä odotetaan
Valtaosa julkisen työsektorin työntekijöistä odottaa lähestyvää eläkkeelle siirtymistä myönteisellä mielellä. Naiset, avio- tai avoliitossa elävät sekä ne työntekijät, joilla työkyky on heikentynyt, suhtautuvat hieman muita myönteisemmin tulevaan muutokseen.
– Edessä on valtava henkinen prosessi, johon sisältyy sekä sopeutumista että luopumista, sanoo tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Riku Perhoniemi.
Uuteen elämänvaiheeseen siirryttäessä noin kaksi kolmasosaa arvioi kaipaavansa työtovereita. Sopeutumisen ennakoinnissa nousi esiin työn elämää rytmittävä ja sisältöä tuova vaikutus.
Henkilön jo tekemää eläkepäätöstä ei rahallisin keinoin hevin pystytä muuttamaan. Eläkkeen pitäisi nousta huomattavasti, jotta ajatukset eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta muuttuisivat.
– Pieni taloudellinen kannustin ei riitä kallistamaan vaakaa työuran pidentämisen suuntaan, Perhoniemi tietää.
Kestääkö eläkejärjestelmä
Joka toinen 60 vuotta täyttänyt työntekijä uskoo siihen, että eläkejärjestelmän rahoitus on turvattu ainakin seuraavat kymmenen vuotta. 13 prosenttia vastaajista uskoi rahoituksen kestävyyteen yli sukupolvien. Lähes kolmasosan mielestä se on turvattu ainakin seuraavat 25 vuotta.
Luottavaisimmin järjestelmän rahoitukseen suhtautuivat miehet, naimisissa tai avoliitossa olevat, korkeakoulututkinnon suorittaneet, työkykynsä hyväksi arvioivat sekä nettotuloiltaan ylimpään tuloneljännekseen kuuluvat henkilöt.
Tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Toni Pekan mukaan ajankohtainen keskustelu eläkejärjestelmän uudistamistarpeista on mahdollisesti vaikuttanut mielipiteisiin järjestelmän kestävyydestä.
– Uudistustahan on perusteltu ennen kaikkea järjestelmän kestävyyden turvaamisella, hän sanoo.
Noin puolet vastaajista ei täysin luota siihen, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon vanhuuseläkkeellä. Täysin luottavaisia sen suhteen oli 32 prosenttia.
Pekan mukaan kaksi kolmesta tutkimukseen osallistuneesta 60 vuotta täyttäneestä katsoi, ettei vanhuuseläkkeen alaikärajaa voi nostaa niin, että muutos tulisi voimaan nopeasti ja että se koskisi myös 60 vuotta täyttäneitä.
Eniten kannatusta sai vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen niin, että muutos kohdentuisi nuorempiin ikäluokkiin.
– Tulos tukee hyvin aikaisempien tutkimuksen tuloksia siitä, että etuuksien saantiehtojen kiristykset halutaan suunnata muille kuin itselle, Pekka sanoo.
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpä, Insinööriliitto
