Älykäs automaatio oppii näkemään, ennustamaan sekä ymmärtämään puhetta ja tekstiä. Ominaisuuksien ansiosta koneet alkavat tehdä yhä useampia ihmisen töitä. Rutiinitehtävät, datan käsittely ja tuotantotehtävät ovat vaarassa, selviää Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Tuomo Alasoinin tekemästä tutkimuksesta.
– Insinöörin tehtävät, jotka vaativat luovaa ongelmanratkaisua, sosiaalista älykkyyttä, kulttuurista osaamista, verkostoitumista ja hyvää kommunikointikykyä, ovat sellaisia, joita ei teknologia korvaa, hän sanoo.
Tekoäly ja koneoppiminen vievät tehtäviä asiantuntijoilta, joiden työn toteutustapa ja tulokset ovat ennustettavia. Suomesta katoaa työpaikkoja kansainvälisesti vertaillen vähän, ja silti niistä häviää parissa vuosikymmenessä konsulttiarvion mukaan kolmannes. Alasoini pitää arviota ylimitoitettuna ja arvelee noin viidenneksen vähennystä.
– Insinöörit ovat kehittämässä uusia teknologioita, mutta he ovat myös teknologian muutoksen kohteena, Alasoini muistuttaa.
Samalla, kun vanhoja työpaikkoja katoaa, syntyy uusia. Töihin tarvitaan niitä, jotka kehittävät digitaalitekniikkaan perustuvia tuotteita ja palveluja.
– Kokonaisuudessaan työpaikkoja syntyy saman verran kuin katoaa, Alasoini ennustaa.
Työ päivittää osaamista
Työväestön osaaminen kehittyy, kun vastavalmistuneet nuoret siirtyvät työelämään ja vanhat jäävät eläkkeelle. Tämä ei Alasoinin mukaan kuitenkaan riitä.
Jotta ihmiset pysyvät mukana työelämässä, heidän on opittava uusia taitoja töissä. Työnantajalla on valta antaa työntekijöillensä mahdollisuuden kehittyä.
– Työelämää pitää muuttaa joustavammaksi niin, että ihmisillä on työssä mahdollisuus uudelleenkouluttautua tai jatkokouluttautua, Alasoini suosittaa.
Automatisointi korvaa harvoin kenenkään koko tehtävää, vaan yleensä kone suorittaa vain jonkin toiminnon. Paras turva työpaikalle on, jos tehtävä on monipuolinen kokonaisuus.
– Teknologia toimii avustavassa roolissa insinöörien työssä vähintään yhtä usein kuin korvaamassa sitä.
Yhteiskunnan pitää auttaa
Digitalisaatio jyrkentää Alasoinin mukaan eroja osaamisessa, jos yhteiskunta ei osallistu muutokseen. Esimerkiksi työelämästä pudonneet tarvitsevat lisää koulutusta.
– Työnantajan maksamat ja työntekijän omaehtoiset koulutukset eivät riitä, hän tiivistää.
Alasoini pitää välttämättömänä, että osaamisen päivittämisessä ovat kaikki osapuolet mukana eli työpaikat, työmarkkinajärjestöt ja yhteiskunta.
– Yhteiskunnan pitää ennakoida, millaiset alat ovat vaaravyöhykkeessä, ja luoda mahdollisuuksia ihmisille joustavasti päivittää osaamistaan. He pystyvät sitten helpommin palaamaan työmarkkinoille.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Sergey Breev / Mostphotos