Perttu Terho kehitti Auria-biopankin infrastruktuurin alusta alkaen.
Veriputkia säilytetään telineessä.
Biopankissa käytetään pakastuslaatikoita.
Insinööri-lehti

Biopankki pakastaa -80 asteeseen

Sairauksien hoito kehittyy entistä yksilöllisemmäksi, kun biopankkien keräämät näytteet lisäävät tietoa lääketieteessä.

Atk-erikoissuunnittelija Perttu Terho huolehtii Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin yhteydessä toimivan Auria-biopankin infrastruktuurista. Hän kehittää näytteiden logistiikkaa ja niihin liittyvän tiedon käsittelyä.

Biopankki kerää suostumuksen antaneiden potilaiden veri- ja kudosnäytteitä tutkijoiden käyttöön. Potilastietojärjestelmistä tulee tietoa potilaiden terveydentilasta, joka liitetään näytteisiin. Niiden avulla voidaan tutkia esimerkiksi, miten erilaiset lääkkeet ovat tehonneet eri ihmisiin, ja löytää uusia biomarkkereita tai geenejä, joilla on vaikutusta lääkkeen tehoon.

– Pidän tätä äärimmäisen tärkeänä työnä, koska tästä näkee selvästi hyödyn ihmisille, Terho sanoo.

Hoidon yhteydessä otetut verinäytteet jäädytetään robottien avulla syväjäähän -80 Celciuksen lämpötilaan odottamaan tutkimuksia. Leikkaussaleissa potilaista otettuja kudospaloja voidaan hyödyntää biopankkitutkimuksissa sen jälkeen, kun niistä on tehty tarvittava diagnostiikka.

Näytteisiin liitetään tietoa antajien terveydentilasta, tautihistoriasta, diagnooseista, laboratorioarvoista, hoidoista, lääkityksistä ja toimenpiteistä. Kaikki tapahtuu automatisoidusti ja tietoturvavaatimusten mukaan.

Olo tuntui uudisraivaajalta

Auria perustettiin ensimmäisenä biopankkina Suomessa vuonna 2014. Terho oli mukana alusta asti kehittämässä näytteiden ottamisen prosesseja ensin paperilla ja sitten todellisuudessa.

– Tunsin itseni uudisraivaajaksi, hän muistelee.

Terveydenhoidon maailma oli aluksi vieras, mutta Terho kertoo päässeensä nopeasti mukaan. Tärkeintä oli sairaalan toiminnan ymmärtäminen.

– Ramppasin klinikoilla hoitohenkilökunnan perässä ja kysyin, missä järjestyksessä potilaat menevät mihinkin.

Näytteenottoprosessin Terho on hionut kollegoineen vaivattomaksi. Kun potilas on antanut suostumuksen, näyte saadaan samalla, kun potilaan sairautta diagnosoidaan. Näyte otetaan vain, jos se ei häiritse itse diagnosointia.

Työssä tarvitaan paljon koodaustaitoja, mikä biotekniikan insinöörin koulutuksella ei ole itsestään selvyys. Taidot ovat karttuneet harrastuksen kautta.

– Koodaus on lähestulkoon perustaito, jota kaikkien kannattaisi ainakin ymmärtää, Terho tuumii.

Työn tärkeys palkitsee

Näytteet auttavat muun muassa kehittämään hoitoa ja lääkitystä silloin, kun osa ihmisistä hyötyy hoidosta ja osa ei. Tutkijat etsivät potilaiden näytteistä vastauksia, miksi sama lääke ei tepsi kaikkiin, ja kehittävät sopivia täsmälääkkeitä.

– Tämä tähtää yksilöllistettyyn lääketieteeseen, Terho tiivistää.

Esimerkiksi suolistosyövässä ja rintasyövässä data on jo parantanut hoitoja Tyksissä. Biopankin näytteiden avulla on tehty jo 140 tutkimusta.

– Menestyksen mittarina voi pitää sitä, kuinka kiinnostavina näytteitä pidetään ja mitä enemmän näistä pukkaa projekteja.

Terhon seuraavana tavoitteena on tehostaa näytteidenottoprosessia entisestään ja poistaa käsityön vaiheita. Biopankissa on tällä hetkellä 16 000 verinäytettä, ja määrä kasvaa yli tuhannella näytteellä kuukaudessa.

– Kun pystymme lisäämään näytteiden määrää, saadaan potilasjoukkoa kasvatettua harvinaisissakin sairauksissa, Terho perustelee.

Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto
Kuvat: Auria