Ammattikorkeakoulut alkavat kerätä yksityisiä varoja toimintansa tukemiseksi. Insinööriliiton koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Mikko Valtonen pitää muutosta enimmäkseen hyvänä.
– Tiedetään, että julkinen rahoitus on vähentynyt selvästi, joten sen täydentäminen yksityisellä rahoituksella on varmasti järkevää, Valtonen sanoo.
Julkisen rahoituksen vähenemistä Valtonen pitää huonona asiana, mutta hän ei pidä realistisena, että julkisen rahoituksen osuutta saataisiin kasvatettua selvästi lähitulevaisuudessa.
Suomen 23 ammattikorkeakoulusta yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat hakeneet keräyslupaa. Lupa on myönnetty Diakonia-ammattikorkeakoululle, Haaga-Helialle, Satakunnan ammattikorkeakoululle ja Turun ammattikorkeakoululle. Muut hakemukset ovat vielä Poliisihallituksen käsittelyssä.
Tämän vuoden keväällä tuli voimaan lakimuutos, joka antoi ammattikorkeakouluille mahdollisuuden kerätä yksityisiä varoja. Sama mahdollisuus on entuudestaan yliopistoilla.
Valtio kitsastelee
Valtonen kritisoi valtiovarainministeriön lakimuutosta lyhyestä määräajasta ja Poliisihallitusta hitaasta lupien käsittelystä. Rahainkeruulle on varattu aikaa vain vuoden 2018 loppuun.
– Toivomuksena on, että varainkeruusta tulisi säännöllistä, kuten yliopistoilla on ollut.
Valtiovarainministeriö on budjetoinut ammattikorkeakouluille vastinrahan, joka jaetaan korkeakouluille samassa suhteessa kuin ne ovat onnistuneet haalimaan yksityistä pääomaa.
Budjetoitu summa saa Valtoselta kritiikkiä. Valtio varautui tämän vuoden budjetissa pääomittamaan yliopistoja 150 miljoonalla eurolla. Ammattikorkeakouluille on varattu rahaa vasta ensi vuodeksi, ja summa on vain 24 miljoonaa euroa.
– Ero korkeakoulusektoreiden välillä on käsittämätön ja ammattikorkeakoulujen summa aika pieni, Valtonen tylyttää.
Tuotot saa kohdentaa
Haaga-Helia käynnisti varainhankinnan viime viikolla. Yksityiset lahjoittajat saavat antaa korkeakoululle rahaa, joka sijoitetaan aluksi rahastoihin.
– Tulevaisuudessa pääoman tuotoilla voi olla merkitystä korkeakoulun toiminnan rahoittamisessa. Ainakin yliopistoilla ne näyttelevät jonkinlaista roolia, kun ne ovat hankkineet yksityistä rahoitusta jo vuosia, Haaga-Helian vararehtori Jouni Ahonen tuumii.
Vähintään kymmenentuhannen euron lahjoituksen antajat saavat halutessaan kohdentaa lahjoituksen tiettyyn tarkoitukseen, kuten maksullisen koulutuksen stipendeihin, yksittäiseen koulutusohjelmaan tai testilaboratorion rakentamiseen.
Valtio vastaa perusrahoituksesta, mutta yksityisen rahan vaikutus saattaa kasvaa tulevaisuudessa.
– Olemme niin alkumetreillä, ettei isoa kuvaa kukaan pysty hahmottamaan, Ahonen arvioi.
Teksti ja kuva: Janne Luotola, Insinööriliitto