Wolt julkisti tammikuussa sijoittajilta 440 miljoonan euron potin kansainvälistymiseen. Suomesta lähtenyt palvelu toimii jo 23 maassa, ja laajeneminen jatkuu.
Samalla kysymys lähettien asemasta Suomessa on kesken. Lähetit ovat työn tarjoajaan nähden toimeksiantosuhteessa. Suomessa on käyty kiistaa alustatalouden yritysten kanssa siitä, ovatko toimeksiantojen suorittajat tosiasiallisesti työsuhteessa.
Tammikuun lopulla Norjassa Fellesforbundet-ammattiliitto teki Woltin kilpailijan Foodoran kanssa työehtosopimuksen pyöräläheteille. Työehtosopimus sääti läheteille vähimmäispalkan, korvauksen työvälineistä ja työajasta.
Suomessa tilanne on yhä auki. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi Woltille vuodenvaihteessa kehotuksen järjestää lähettien työ työsuhteessa. Kehotus pohjautui työneuvoston lokakuussa antamaan lausuntoon aiheesta.
Aluehallintovirasto tarjosi Woltille kaksi mahdollisuutta: joko lähettien kanssa on solmittava työsuhde tai kysymys viedään hallinto-oikeusmenettelyyn. Oikeusmenettely veisi todennäköisesti vuosia. Woltin pitää päättää valintansa toukokuun alkupuoleen mennessä.
– Tämä on käynnissä oleva pohdinta. Pyrimme ymmärtämään, mikä on mahdollista, mihin lähetit ovat tyytyväisiä ja mikä on yrityksen kannalta mielekästä, sanoo Woltin perustajaosakas Juhani Mykkänen.
Yrittäjä saa kieltäytyä
Wolt pitää toimeksiantojen vastaanottajia yrittäjinä. Toimeksiantaja korostaa, että läheteillä on yrittäjän vapaus ottaa tai olla ottamatta vastaan tarjottuja kuljetuskeikkoja. Yrittäjät voivat päättää itselleen sopivat työajat ja kuljetusvälineet.
Palkkion määrittelee toimeksiannon antaja, ja kokonaislaskutus riippuu lähetin tekemien kuljetusten määrästä ja etäisyydestä. Yrittäjille lankeaa vastuu yrittäjän eläkemaksusta, joka muodostaa muun muassa eläke- ja sairausajan turvan.
Suomessa Woltin kumppanina työskentelee 5 000 lähettiä. Mykkänen ei näe alustatyötä perinteisen työsuhteen korvaajana. Toisin sanoen, jos yrittäjämuotoista alustatyötä ei ole, samaa työtä ei välttämättä teetetä samassa määrin työsuhteessa.
– Alustatalous tuo uusia vaihtoehtoja työmarkkinoille, mutta se ei tule korvaamaan ylivoimaista valtaosaa perinteisistä työsuhteista.
Toimistotyöt kasvavat Suomessa
Wolt laajentaa toimintaansa uusiin maihin, mutta työpaikkoja tulee lisää myös kotimaahan. Suomessa on tällä hetkellä noin 500 toimistotyöntekijää, joista yli 200 toimii tuotekehityksessä.
Alustatalous on tähän asti muokannut vahvasti suorittavaa työtä tekevien ihmisten työmarkkinoita. Ylempiin toimihenkilöihin ne eivät Mykkäsen mukaan juuri vaikuta. Esimerkiksi Woltin tuotekehitys vaatii nimenomaan perinteisiä työsuhteita.
– Ei tarvitse pelätä, että kaikki työ muuttuu tällaiseksi. Me tarvitsemme tuotekehityksessämme olevan koodarin työpanosta joka päivä. Me haluamme, että hän tekee töitä meidän toimistollamme, hän voi tavata ihmisiä ja osallistua palavereihin. Tällaista ei kannata järjestää alustapohjaisesti.
Wolt aloitti vaikeimmasta
Muihin maihin laajentamista on Mykkäsen mukaan helpottanut, että yritys on aloittanut yhdestä hankalimmista markkinoista.
– Suomessa on matala väestötiheys, vähäinen kotiinkuljetuskulttuuri ja suhteellisen suuret työvoimakustannukset. Me olemme harjoitelleet siis mahdollisimman vaikeassa ympäristössä, joka takaa, että pystymme laajentamaan kannattavasti muihin maihin.
Wolt on laajentanut myös tuotevalikoimaansa lounaista ja päivällisistä muihin elintarvike- ja tavaraostoksiin. Yhteistä niille on se, että lähetti tuo ostetut tuotteet helposti tilaajan kotiovelle tai toimistolle.
– Meidän ajatuksemme on tuoda ostoskeskus taskuun. Aloitimme Kampin kauppakeskuksen yläkerran ravintoloista, lisäsimme siihen alakerrasta ruokaostokset, ja siihen on tullut keskikerroksista mukaan muun muassa Clas Ohlsonia ja Musti ja Mirriä.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Wolt
