Edustajakokous alkaa aina ilmoittautumisella.
Kestää aikansa ennen kuin 150 osallistujaa löytää oman paikkansa kokoussalista.
Juhlapuhuja Harri Auvinen (vas.), Samu Salo ja Kuopion Insinöörien pj Johanna Kinnunen.
Insinööri-lehti

Äärimaltillisista korotuksista ostovoiman kasvuun

Insinööriliiton ylin päättävä elin eli edustajakokous kokoontui Kuopiossa. Kokouksen asialistalla oli muun muassa ajankohtainen työmarkkinatilanne ja järjestöasiat.

Insinööriliitto hakee syksyn liittokierrokselta sopimusta, joka vuosien tauon jälkeen parantaa jäsenkunnan ostovoimaa. Puheenjohtaja Samu Salon mukaan tavoitteelle ei ole vaikea löytää hyviä perusteluja.

– Takana on lähes kymmenen vuoden jakso erittäin maltillisia sopimuskierroksia, joilla palkansaajat ovat tehneet oman osansa talouden käänteen aikaansaamiseksi. Nyt olemme tilanteessa, jossa talous kasvaa ja inflaatio nostaa päätään.

– On aika neuvotella sopimus, joka kääntää jäsenten ostovoiman jälleen plusmerkkiseksi. Pitää myös muistaa, että verrattuna muihin maihin suomalaisen insinöörien palkkataso on matala, Salo totesi avatessaan Insinööriliiton edustajakokouksen Kuopiossa.

Salon mukaan talouskasvun voimistuminen näyttäisi olevan tosiasia. Yritysten tilauskannan vahvistuminen näkyy tilastoissa, mikä pakottaa pankit ja tutkimuslaitokset tarkistamaan talousennusteitaan ylöspäin.

Työttömille insinööreille mahdollisuuksia

Talouden vahvistumisesta huolimatta korkealla pysyttelevä insinöörityöttömyys huolestuttaa Insinööriliiton puheenjohtajaa. Salo kaipaa valtiovallalta toimia, jotka auttaisivat työttömiä insinöörejä ja muita tekniikan ammattilaisia takaisin työn syrjään kiinni.

Edustajakokouspäivänä maan hallitus ilmoittikin kohdentavansa neljän miljoonan euron määrärahan ammattikorkeakoulutuksen vahvistamiseen Varsinais-Suomessa.

Summasta suuri osa tulee Turun ammattikorkeakoulun käyttöön tekniikan alan koulutuspaikkojen lisäämiseen. Vuosittaisia tekniikan alojen aloituspaikat ovat kasvamassa noin sadalla ja ylemmissä amk-tutkinnoissa noin 40:llä.

Lisäksi on tarkoitus saada muuntokoulutettua 100–200 aiemman tutkinnon suorittanutta osaajaa alueen työelämän kaipaamiin insinööritehtäviin.

Suomessa pienet palkat

Myös neuvottelujohtaja Petteri Oksa nosti puheenvuorossaan esiin palkankorotukset syksyn neuvottelukierroksella.

– Palkkakehitys Suomessa ei ole ollut muita maita nopeampaa 2010-luvulla, pikemminkin päinvastoin, Oksa huomautti.

Esimerkiksi suomalaisasiantuntija ansaitsee noin kolmanneksen vähemmän kuin vastaava työtä tekevä insinööri Saksassa.

Neuvottelukierroksen tavoitteissa korostuvat muun muassa matka-ajan korvaukset, liikkuvan ja etätyön huomioiminen sekä kilpailukykysopimuksessa tehdyn työajan pidennyksen poisto.

Juhlavuosi lähestyy

Kokouksessa oli yli 150 osallistujaa: varsinaisia kokousedustajia, varaedustajia, tarkkailijoita, hallituksen jäseniä sekä kunniapuheenjohtajia ja -jäseniä.

Puheenjohtaja Salo lähetti heidät kotimatkalla evästyksenä pohtia vuotta 2019. Silloin vietetään Insinööriliiton 100-vuotisjuhlaa; jo tänä vuonna on aika miettiä juhlavuoden tapahtumia.

Salo pyysi osallistujia kääntymään hänen ja hallituksen puoleen tarjoamalla ideoita, kuinka insinööriyttä ja liitto voitaisiin juhlia.

Lue lisää edustajakokouksesta 15.6. ilmestyvästä Insinööri-lehdestä.
Teksti: Kirsi Tamminen, Insinööriliitto
Kuvat: Jari Rauhamäki