Palvelujen viennin merkitys kasvaa palvelualojen lisäksi teollisuudessa. Palveluviennin kasvu on jo korvannut Nokian romahduksen viennin luomassa kotimaisessa arvonlisäyksessä, selviää tutkimuksesta.
Aalto-yliopiston, Etlan, Helsingin yliopiston ja Vattin tutkijoiden 100 vuotta pientä avotaloutta -tutkimusraportti tuo uutta tietoa Suomen ulkomaankaupasta.
Ulkomaankaupan vaikutukset Suomen talouteen ja työllisyyteen perustuvat kotimaiseen arvonlisäykseen, ei viennin bruttoarvoon. Viennin kotimaista arvonlisää syntyy yhä enemmän palveluista, ja palveluiden viennin kasvun takana ovat osaavat työntekijät.
Suomessa on 2010-luvulla kasvanut etenkin it-palveluiden vienti, joka vastasi jo 11,4 prosentista viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä vuonna 2016. It-palvelut ovat hyödyketasolla tarkasteltuna Suomen toiseksi suurin viennin arvonlisän lähde. Suurin arvonlisäys tulee paperiteollisuuden tuotteista, joiden osuus oli 13 prosenttia.
Palveluiden vienti on kasvanut vuodesta 2012. Vaikka Nokian romahdus vei vuodesta 2008 alkaen viisi miljardia euroa eli kymmenen prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, tämä korvautui jo muutamaa vuotta myöhemmin palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen vielä suuremmalla kasvulla. Palveluiden viennin osuus oli viime vuonna 36 prosenttia viennin kokonaisarvonlisäyksestä.
Tutkimuksesta selviää, että noin 60–70 prosenttia Suomeen jäävästä viennin arvonlisästä on viime vuosina tullut hyödykkeistä, jotka kilpailevat ensisijaisesti laadulla, ominaisuuksilla sekä yrityksen maineella. Huomattavinta on ollut tällaisten palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen kasvu, joka Suomessa kaksinkertaistui vuosina 2002–2015.
