Europarlamenttivaalit lähestyvät ja puolueet nimeävät niihin jo ehdokkaitaan. Mutta mitkä ovat tavallisen kansalaisen keinot vaikuttaa parlamentin päätöksentekoon?
Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikön Pekka Nurmisen mukaan parlamentilla on tärkeä rooli päätettäessä Euroopan Unionin lainsäädännöstä. Siksi kannattaa pitää yhteyksiä europarlamentaarikkoihin, sillä jokainen meppi voi olla toimija tärkeissä valiokunnissa.
– Eri toimijat pitää tunnistaa ja on hyvä luoda pysyvä kontakti parlamenttiin joko mepin tai hänen erityisavustajansa kautta. Silloin on selvillä valiokuntakäsittelyn eri vaiheista ja pystyy vaikuttamaan keskusteluun, hän sanoo.
Poliittiset ryhmät valitsevat valiokuntiin esittelijät, varjoesittelijät ja koordinaattorit. Parlamentin erityispiirteitä onkin esittelijäjärjestelmä ja europarlamentaarikkojen eli meppien erikoistuminen jollekin heitä kiinnostavalle alalle.
Parlamentti on tärkeä toinen osapuoli lakeja säädettäessä yhteispäätösmenettelyllä. Kun sopu syntyy komission lakiehdotuksesta parlamentin valiokuntien ja neuvoston työryhmien käsittelyssä, lakiesitys on valmis.
Lobbaus tärkeätä
Brysselissä on rekisteröityjä lobbareita yli 20 000 ja niistä 80 prosenttia edustaa finanssitahoa. Vaikka kansalaisjärjestöjen oman näkökulman esilletuominen onkin työlästä, se kannattaa, sillä lobbaus on osa poliittista prosessia, Euroopan parlamentin jäsen Sari Essayah painottaa.
– Ymmärrämme vielä huonosti parlamentin uutta asemaa lainsäätäjänä, hän sanoo.
Essayahin mukaan parlamentti on lähes kaikissa asioissa se toinen päättävistä osapuolista. Sen rooli muuttui huomattavasti Lissabonin sopimuksen tultua voimaan vuonna 2009.
Hänen mukaansa on hyvä tietää avainhenkilöt – raportoijat, varjoraportoijat, valiokuntien puheenjohtajat ja koordinaattorit – lainsäädäntöhankkeesta riippuen.
– Hyvä vaikuttaminen on oikea-aikaista ja oikein kohdennettua, se sisältää selkeät argumentit ja muutostarpeet, Essayah selvittää.
Hän suosittelee tekemään muutosesityksiä, joilloin pääsee mukaan kompromissineuvotteluihin.
Muuttunut edunvalvonta
Kun Kroatia liittyy EU:n jäseneksi heinäkuun alussa, on jäsenmaita 28. Parlamentin 754 jäsentä kommunikoivat 24 kielellä 20 eri valiokunnassa. Silloin on selvää, että lillukan varsiin ei enää voi takertua.
– Työ on vauhdittunut ja valtaosa päätöksistä tehdään nykyään jo ensimmäisessä käsittelyssä, Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen täsmentää.
Asioiden käsittely on myös varhaistunut. Komissio ei ole enää suljettu kammio ja vaikuttaminen onkin aloitettava sieltä. Myös politisoituminen yleensä on huomattavaa; eurooppalaiset puolueet tekevät nyt tavoitteita käsi kädessä.
Penttisen mukaan Akavankin on eurooppalaistettava näkökulmaansa, sillä kansallisen kanavan merkitys pienenee entisestään. Yhä avoimemmaksi muuttuneessa EU:ssa henkilökohtaisten kontaktien merkitys on kokenut renessanssin.
– Valtavan elektronisen tietotulvan ja kielisekamelskan keskellä on tehokkaampaa keskittyä täsmäkohtakteihin ja kenties johonkin toiseen kuin yleistyneeseen englannin kieleen, Penttinen valistaa. Saksan kielen osaamisesta esimerkiksi ropisee pisteitä.
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto
