Edessä loistava tulevaisuus

Suomen talouseliitti voivotteli viime viikolla selkärankaseminaarissaan, miten huonosti meillä menee ja kohta vielä huonommin. En ymmärrä moista tuhkan ripottelua. Monet asiat puhuvat sen puolesta, että menestymme jatkossakin.

Suomi on erittäin suhdanneherkkä maa, koska iso osa vientituloista tulee investointitavaroiden myynnistä. Kun investoinnit Euroopassa ja maailmanlaajuisesti ovat romahtaneet, siitä aiheutuu meille väistämättä ongelmia. Tämä suhdannekuoppa ei ole ensimmäinen, tuskin viimeinenkään. Olemme selättäneet ne aikaisemmin, miksi emme selviäisi tälläkin kertaa.

Taantumien välissä olemme kasvattaneet elintasoamme viimeiset sata vuotta maailmanennätysvauhtia. Kun investoinnit lähtevät taas käyntiin, Suomen tilanne kansantalouden tunnuslukuineen näyttää heti paremmalta.

Aasiassa monen maan talous kasvaa hurjaa vauhtia. Talouskasvun seurauksena miljoonien, jopa miljardien ihmisten tulotaso nousee, heistä tulee keskiluokkaisia. Tämä nostaa myös elintasoa Suomessa. Elintason kohoamisen myötä ruoka ja muut resurssit ovat entistä niukempia.

Suomi on karu ja syrjäinen maa, joten osaamme käyttää niukat resurssit tehokkaasti. Se on osaamista, jota kannattaa myydä. Tiukasta kansallisesta ympäristölainsäädännöstä johtuen Suomessa on opittu keräämään päästöt talteen, puhdistamaan vettä ja kehittämään saastuttamatonta tekniikkaa. Nämä liittyvät resurssien niukkuuteen; niitä ei ole hukattavaksi.

Luonnonvaroiltamme olemme rikas maa. Meillä on yllin kyllin puuta ja makeaa, puhdasta vettä. Näiden näkymät eivät ole huonot. Uusiutuvaa puuta kasvaa metsissä enemmän kuin ehdimme hakata. Maataloustuotannon kannattavuusongelmista huolimatta ei ole täysin tuulesta temmattu ajatus sekään, että parinkymmenen vuoden päästä pohjoisilla lakeuksilla raivataan taas peltoja.

Suomessa työlle on tekijöitä. Olemme ahkera ja tunnollinen kansa, joka pyrkii tekemään asiat niin, että menestymme myös huomenna. Emme hukkaa tulevaisuutta vaan huolehdimme siitä. Tämä asenne yhdistettynä hyvään koulutukseen antaa hyvät eväät menestykseen.

Suomessa naisten ja miesten työllisyysaste on likimain sama, noin 70 prosenttia. Vastaavaan ei moni muu maa kykene. Työssäkäynnin lisäksi suomalaiset hoitavat lähes kaiken itse; käyvät kaupassa, siivoavat, pesevät pyykit, tekevät perheelle ruoan ja hoitavat lumityöt ja kodin pikkuremontit.

Kaiken tämän lisäksi iso osa suomalaisista jaksaa pitää kunnostaan huolta. Yksi kävelee, toinen ui, kolmas hiihtää ja juoksee. Vertailuissa Suomi on muun muassa todettu aikuisväestöltään yhdessä Japanin kanssa osaavimmaksi ja eniten kuntoilevaksi maaksi. Kun emme saa energiaamme auringosta, keräämme sen liikunnasta.

Ongelmia ei ole syytä väheksyä. On ponnisteltava uusien työpaikkojen eteen, kitkettävä työttömyyttä. On monipuolistettava teollisuuden rakennetta, jotta olemme paremmin valmistautuneita seuraavaan suhdannelaskuun. Se on insinöörien puuhaa; suunnitella laitteita lääketeollisuudelle, kehittää entistä puhtaampaa teknologiaa, koodata tuottavuutta lisääviä ohjelmistoja, tehdä viihdyttäviä pelejä, rakentaa energiapihejä taloja ja kaivaa metalleja puhtaasti.

Hyvin koulutettuna kansana meillä on siihen edellytyksiä, kuten moneen muuhunkin. Kaikkea tätä olemme jo nyt tehneet maailman ohuimmilla organisaatioilla, joissa monessa ei ole ainuttakaan ylimääräistä henkilöä. Tuottavuus on ihmisten osalta viety huippuunsa. Uskokaa vaan, kyllä tämä porukka pärjää.