Ei vain suomalainen maallikko osaa tehdä osuvia sanontoja ja sananlaskuja, kyllä siihen tiukassa paikassa kykenee tšekkiläinen uskonpuhdistajakin. Teologi Jan Hus huudahti 1400-luvulla lähtemättömästi ”O sancta simplicitas”, kun Hus oli pantu roviolle ja hän huomasi mummon tuovan lisää halkoja tuleen. Mies siis tiesi, että nyt on ikäihminen väärällä asialla.
Harhaoppisena kuolemaan tuomitun katolisen kuolematon lausahdus tuli mieleen, kun Sievänen seurasi S-ryhmän ilmoitusta elintarvikkeiden hinnan laskemisesta. Tai ei itse ilmoitusta, vaan siitä seurannutta myllytystä julkisuudessa.
Yksinkertaisimmille syntyi käsitys, että nyt vaihtuvat lauantaimakkara palvikinkkuun ja eineshernekeitto ja -maksalaatikko kokolihapihveihin: S-ketju laskee ruuan hintaa 30 prosenttia, pois on ikuinen nälkä ja senttien räknääminen kaupan kassan hihnalla.
* * *
Kun vielä toimittajat keksivät puhua kauppaliikkeiden alkaneesta hintasodasta, hätäisimmät taisivat ehtiä jo tilaamaan kevään korvalle ulkomaanmatkan seuraavien kuukausien aikana säästyvillä ruokarahoillaan. Sellaista henkeä alkoi olla jo meidänkin työmaalla, kunnes vanha ja viisas Nieminen ymmärsi laittaa jäitä hattuun.
Ensin Nieminen tähdensi, että älkää nyt kuvitelko ruuan hinnan laskevan kolmanneksella, S-ketju vain laskee noin sadan yksittäisen tuotteen hintaa Prismoissa. Ilmoitti myös kansalaisen ruokaympyrän muuttuvan perin yksipuoliseksi, jos jatkossa puputtaa koko ajan yhtä ja samaa Oltermannia ja muita aletuotteita.
– Menkää nyt herran tähden sinne kymmenen hehtaarin Prismaan, katsokaa hyllyjä ja miettikää, millaisen pienen nokareen kyseiset aletuotteet koko valikoimasta muodostavat. Kyllä siellä kuulkaa vielä jää ostokärryyn noukittavaksi kunnon katteen purkkia ja purnukkaa, Nieminen vaahtosi.
* * *
Ja kun epäilyksen siemen oli kylvetty, S-ketjun hyväksi tarkoitettu ele alkoi työmaakopilla saada tummia sävyjä. Joku keksi ihmetellä, kuinka iso kate yhdessä tuotteessa oikein on, kun hinnasta on varaa niistää pois kymmeniä prosentteja.
– Näinköhän kaupan keskusliikkeet ovat kusettaneet meitä poloisia kuluttajia vuosikymmeniä myymällä ylihintaista leipää ja makkaraa.
Kevään eduskuntavaalien jälkeen kasattava uusi hallituskin ehdittiin haukkua jo etukäteen. Kun kaupan keskusliikkeet keksivät laskea muutamien hassujen elintarvikkeiden hintaa kymmenillä prosenteilla, uuden hallituksen on helppo luopua ruuan alemmasta arvonlisäkannasta.
– Siinä voi itse tykönänsä laskea, kuittaako euron halvemmalla saatu kahvipaketti ja juustomöhkäle elintarvikkeiden kymmenen prosentin alv:n noston. Voin ilmoittaa, ei kuittaa, nuorempi kirvesmies huusi kiihtyneellä äänellä.
* * *
Hetken huudon ja mekastuksen jälkeen vedimme hetken henkeä. Rauhoituttuamme totesimme, että sinällään se on hyvä, että edes joskus hinnat laskevat. On siitä kuluttajalle kiistatta hyötyä; nuorempi kirvesmies esimerkiksi kertoi ajaneensa viikonloppuisin miltei tuplakilometrit sen jälkeen, kun bensan hinta kääntyi reilun kymmenen prosentin laskuun.
Mutta meinaan vaan, että SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilän ja kumppanien on turha kuvitella, ettemmekö jatkossa seuraisi työmaalla tiukasti ja tarkasti vähittäiskaupan tilanteen kehittymistä.
– Tehdään kuin se entisen mukavan tv-sarjan huoltoasemanpitäjä Vilenin Sulo, ostetaan kun halvalla saa, Nieminen neuvoi nuorempiaan.
