Matin ja Liisan asema

Matti ja Liisa ovat molemmat Lapinlahdella töissä. Ylempinä toimihenkilöinä. Insinöörejä molemmat. Ovat onnekseen, tai epäonnekseen, vieläpä samassa työpaikassa. Aika näyttää. Matti tienaa mukavasti myynti-insinöörinä. Liisa ei aivan samaa palkkaa saa, vaikka tehtävä on täsmälleen sama. Puhutaanko nyt siitä kuuluisasta naisen eurosta?

Matti tienaa 4 800 € kuussa ja Liisa saa sen 4 320 €. Yksinkertaisella laskennalla selviää, että tuo Liisan euro onkin 90 senttiä. Onko se oikein? Onko se tottakaan?

Aamulla Matti ja Liisa yhdessä nauttivat aamupalansa, riitelevät Savon Sanomista ja tapansa mukaan Matti aloittaa lehden luvun sarjakuvista. Joka aamu. Rutiinien jälkeen lähdetään töihin. Lapsille on laitettu aamupala valmiiksi. Ovat jo sen ikäisiä, ettei tarvitse olla kouluun laittamassa. Soitto varmistuksena riittää.

Työpäivä kuluu rattoisasti. Laaditaan ja suunnitellaan tarjouksia. Digitaaliset kalakukkoautomaatit valtaavat liikennekeskuksia. Hieno välipala tuo kukko. Lounas nautitaan yhdessä ja mietitään kotiin paluuta. Mennäänkö yhdessä vai mahtaako Matilla olla taas rästissä tarjouslaskentaa ja sähköposteja lukematta ja arkistoimatta. Välillä tulee jäätyä niitä hoitamaan, kun toimisto hiljenee ja on rauhallista puuhata. Liisa päättää mennä bussilla kotiin. Makkonen ajoi linjaa aivan Matin ja Liisan kodin editse.

Matti jäi töihin. Eihän ylityön tunnusmerkit täyttyneet, kun ei ollut esimies töihin pyytänyt. Jonkinlainen velvollisuuden tunne Mattia kuitenkin ajoi tekemään tänäänkin 9,5 tunnin päivän, kuten melkein joka viikko pari kertaa. Kotonakin tulee tehtyä muutama tunti lauantaina tai sunnuntaina.

Liisa taas meni kotiin. Siellä olivat tyypillisesti hänelle jakautuneet työt, joita ei kuitenkaan voinut jättää tekemättä tai siirtää. Oli ruoan laittoa, tiskausta, pyykkejä ja jäivätpä joskus lumityötkin Liisalle. Aura jos oli pukannut portille kinoksen, se vasta otti päähän Matin töissä ollessa. Ei ole se kevyttä, melkein pelkkää jäätä.

Mitäpä Matti ja Liisa sitten oikeasti ansaitsevat? Liisalla tunteja kuukaudessa ei kerry tuon 158 yli. Liisan tuntipalkaksi tulee silloin 27,34 €, pyöreästi. Matti taas saattaa mielestään kiireisenä kuukautena tehdä jopa 180 tuntia. Kuukausipalkka ei siitä muutu, joten Matin tunnille saadaan arvoksi 26,67 €, jälleen pyöristettynä.

Tulipa tuosta toisenlainen suhde miehen ja naisen eurolle. Nyt naisen euro onkin noin 103 prosenttia. Mitenkäs se näin päin nyt menikään?

Vaan on sitä ollut miestenmarkkakin joskus. Vikki (nimi muutettu) oli kova viinanmäen mies. Vaimo otti pankkitilin haltuun, jotta pesue sai ruokaa ja vuokran maksettua. Vikkkipä marssi verotoimistoon ja ilmoitti: Minulta saa sitten pidättää veroa sen mitä työmies sietää!

Joulukuussa Vikki sai mukavan yllätyksen veronpalautuksen muodossa. Ja kuten siihen aikaan tapana oli, palautus maksettiin postikonttorin tiskiltä suoraan Vikin käteen. Noin se toimi miestenmarkka mummonmarkan aikaan.