Maahanmuuttovirasto rakentaa Vantaan Itä-Hakkilaan uutta säilöönottoyksikköä. Rakennushanke on Suomen ensimmäinen, jossa on kompensoitu ekologisesti maankäytön luonnolle aiheuttamat haitat luonnonsuojelulain mukaisesti.
Rakennuksen tontilta Lahden moottoritien ja vanhan Lahdentien väliltä kaadetaan metsää. Kaava vaatii, että ennen rakentamista haitat on kompensoitava, ja kompensaatiotoimet tehtiin viime vuoden puolella. Vasta nyt rakennuttajana toimivan Senaattikiinteistöjen on mahdollista saada rakennuslupa.
– Tärkeintä meidän mallissamme on se, että ekologinen kompensaatio tehdään etukäteen, joten voidaan olla varma, että kompensaatio toteutuu, kertoo Vantaan kaupungin ympäristösuunnittelija Ville Selonen.
Luonnonhaitan hyvitysalueena on Vantaan Sotungissa sijaitseva Palokallion 38 hehtaarin hyvitysalue. Alueella on männikköä ja tuoreen kankaan kuusimetsää sekä korpisuo.
– Puuston rakennepiirteitä parannettiin, eli metsää tehtiin pienaukkoja, joista auringonvaloa pääsee enemmän ja alueelle lähtee kasvamaan nopeammin eri puulajeja. Kaadetuista puista saadaan samalla lisää lahopuuta.
Säilöönottoyksikön alueen pinta-ala on hieman vajaat kaksi hehtaaria. Sen välittömässä läheisyydessä suojellaan avokallio, järjestetään hulevesien viivytystä ja säilytetään riittävä suojavyöhyke viereisen saksalaisen sotilashautausmaan suuntaan. Hautausmaan vanha kivimuuri merkitään rakennushistoriallisesti rakennelmaksi.
Markkinat tuovat työtä
Ekologisen kompensaation yhteyteen on vähitellen syntymässä luonnonarvomarkkinat. Markkinoilla myydään ja ostetaan luontoarvoja. Kun rakennuttaja aiheuttaa toiminnallaan haittaa luonnolle, se voi kompensoida haitat ostamalla hyvityksiä luontoarvojen tuottajalta.
– Olen innoissani luonnonarvomarkkinan synnystä, koska metsänomistajien keskuudessa on suojeluhalua mutta ei keinoja siihen. Nyt he voivat parantaa luonnon tilaa ja saada siitä korvauksen.
Selonen ei usko, että ekologinen kompensaatio olisi muusta maankäytöstä pois, kuten metsätaloudesta. Suomessa on arviolta 1,1 miljoonaa hehtaaria metsiä hiljaisessa suojelussa eli metsäteollisuuden ulkopuolella.
Sen sijaan luonnonarvomarkkinat luovat laajetessaan työpaikkoja. Selonen arvioi, että syrjäseuduille tarvitaan metsänhoitajia tekemään kompensaatiotoimia metsiin ja kompensaatioon tarvitaan suunnittelua ja neuvontaa.
Markkinat eivät hidasta Selosen mukaan edes rakentamista.
– Jos jotakin tarvitaan, se rakennetaan. Ensin pitää vain tarkastella minne, jotta luontohaitta on pienin, ja vasta sitten kompensoidaan. Eivät hiilineutraalisuustavoitteetkaan ole pysäyttäneet rakentamista, vaan ne on vain otettu mukaan tarkasteluun.
Selosen mukaan monet yritykset ovat jo kirjoittaneet strategiaansa luontopositiivisuuden, eivätkä Vantaan vaatimukset tule kaikille yllätyksenä vaan sopivat niiden arvoihin.
Mittari vetoaa maailmalla
Maailmalla luontoarvoja hyvitetään ja mitataan useilla mekanismeilla, mutta niitä on Selosen mukaan arvosteltu läpinäkyvyyden puutteesta. Vantaa käyttää luontokompensaation laskentaan kotimaisen Boost-hankkeen laskentakaavaa.
– Kansainväliseltä tiedeyhteisöltä on tullut kommenttia, että Suomen malli on maailman paras.
Menetetyt luontoarvot korvataan tuotetuilla luontoarvoilla. Eri alueiden tuottamat luontoarvot lasketaan yhteismitallisiksi luonnonarvohehtaareissa. Kompensaatio voidaan tuottaa jopa toisessa maakunnassa vastaavalla luontotyypillä.
Ihannetapauksessa kompensaatio tehdään lähellä paikkaa, jossa haitat aiheutetaan. Vantaan tapauksessa välimatka on noin kolme kilometriä.
Luontoarvot kasvavat olemassa olevalla alueella, kun esimerkiksi talousmetsän yksipuoliseen puustoon saadaan kasvamaan eri puulajeja ja lisättyä eri-ikäisten puiden määrää. Lahopuun lisäys monipuolistaa myös lajien kirjoa.
– Kaavalla saadaan laskettua, miten esimerkiksi lahopuun lisäys vaikuttaa luonnon tilaan 30 vuoden päästä.
Vantaa tavoittelee myönteisiä vaikutuksia
Vantaan kaupunki on asettanut tavoitteekseen olla vuoden 2030 lopusta lähtien luontopositiivinen, jolloin kaupungin toimista aiheutuu luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Toistaiseksi jokaisesta kaavasta päätetään erikseen, miten luontohaitat saadaan kompensoitua.
– Helmikuussa tuli päätös myös Vantaan ratikan varikon rakentamisen hyvittämisestä ekologisella kompensaatiolla. Myös siinä menetetyt luontoarvot hyvitetään samalla Palokallion alueella.
Kaupungin tavoitteena on muutenkin välttää rakentamisesta aiheutuvaa haittaa ja minimoida ne haitat, joita ei voi välttää. Tällöin tarvittavat kompensaatiot ovat mahdollisimman pieniä.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: Ville Selonen
