Ihmisiä on monenlaisia. Osa ei piittaa säännöistä ja osalle ne ovat kuin lakikirja, joita on noudatettava tai muuten tulee sanktioita.
Opimme jo pienestä pitäen, että elämä on täynnä erilaisia sääntöjä ja käytäntöjä, joita noudattamalla selviämme eteenpäin. Ihmisen sääntöorientoituminen rakentuu lapsuuden aineksista, joista osa on tarkkaan määriteltyjä ja osa hieman epämääräisiä.
Opimme jo päiväkodissa, että aamupiirissä ollaan yhdessä ja kuunnellen hoitajaa. Jos homma ei onnistu, joutuu poistumaan huoneesta, ettei häiritse muun ryhmän toimintaa.
Työpaikalla on kokouksissa vähän samanlainen sääntö. On sovittu, että yhdellä läsnäolijalla on puheenvuoro kerrallaan. Mutta entä jos tiimikaveri ei nostakaan kättä ylös Teamsissa ja puhuu silloin kun häntä huvittaa? Joutuuko silloin pois kokouksesta, kun ei ole osannut kunnioittanut muita ja normia?
Käsittämätöntä, että samasta työstä maksetaan eri palkka.
Koulun ruokalassa luokka jonottaa yksi kerrallaan kiltisti ruokaa kuin ilmaista ämpäriä konsanaan. Jos yrittää etuilla, joutuu jonon perälle. Mitäpä jos työpaikalla haluaa napata nopeasti kahvin ensimmäisenä kiireeseen vedoten, niin laitetaanko hänet jonon perälle odottamaan vuoroa vai sallitaanko toisille etuajo-oikeus?
Työpaikka on yhteisö, jota ohjaa tietty hierarkia, vakiintuneet käytänteet ja tietyt työpaikan säännöt. Yhteistä kaikille on yrityksen arvot, yhteiseen päämäärään pääseminen ja se, että tehdystä työstä maksetaan korvaus.
Työsuhteeseen liittyy lainsäädäntöä, työehtosopimusten kirjauksia ja työyhteisön yhteisiä pelisääntöjä. Mitä siellä voi tapahtua sellaista, mikä on varomatonta aikuisen kanssa?
Meitä varoitetaan elämän aikana monista asioista erilaisin kyltein. Kyltti kertoo mistä löytyvät wc-tilat, minne kokoontua tulipalon sattuessa tai minne auton saa ja ei saa pysäköidä.
Useiden taloyhtiön pihoilla on myös kyltti, jossa autoilijoita varoitetaan lapsista. Pitäisikö meillä lukea myös työpaikkojen sisäänkäynneillä ”varokaa aikuisia”?
On käsittämätöntä, että meillä on vielä vuonna 2024 työyhteisöjä, joissa toisilla on etuajo-oikeus tai samasta työstä maksetaan erilaista palkkaa riippuen siitä, synnyitkö nais- vai miesoletetuksi.
Olemme startanneet neuvottelusyksyn teknon aloilla, ja Etelärannan ovi on jo käynyt muutamaan otteeseen. Tekstien kanssa olemme alkutekijöissä, mutta ainakin vielä olemme neuvottelupöydässä kunnioittaneet toisiamme ja antaneet asioiden olla keskustelun keskiössä.
Toivottavasti neuvottelut myös jatkuvat näin ja pääsemme kohtuullisessa ajassa kompromisseihin, joilla työelämän säännöt ovat solmitulla työehtosopimuksella taas muutamaksi vuodeksi turvattu.
Satu-Maarit Urtti
Insinööriliiton työehtoasiantuntija
