Yksi nuoruuteeni suuria televisiosarjoja oli Twin Peaks. Agentti Dale Cooper mystisessä pikkukaupungissa tutkimassa murhaa, jonka takaa paljastui vähitellen aina enemmän ja enemmän. Lopulta yksi sarjan teemoista oli ikuinen paluu, asiat toistuvat. Sarjan yksi hahmoista kertoikin, muistaakseni useampaan kertaan, että ”it’s happening again”.
Toisin kuin sarjassa, toistuminen on neuvottelukierroksen merkeissä hyvä asia. Sopimusten uusintaminen on merkki jatkuvuudesta ja vakaudesta. Meillä on yhteiskunta, jossa arvostetaan sopimuksia, luottamusta ja yhdessä tekemistä. Meillä on edelleen myös sellaiset järjestäytyneet työnantajat, jotka haluavat sopia.
Neuvottelut etenevät suurin piirtein niin, että ensin vaihdetaan tavoitteita. Tai pikemminkin annetaan omat tavoitteet toiselle osapuolelle – ja perustellaan niitä mahdollisimman hyvin. Paras argumentti ei kuitenkaan välttämättä voita, sillä läheskään kaikissa asioissa ei ole yhteistä maaperää, halutaan yksinkertaisesti eri asioita.
Työnantaja on sitä mieltä, että palkoista neuvotellaan vasta, kun sopimustekstit on sovittu. Palkansaajat eivät tästä välttämättä ole ollenkaan samaa mieltä, vaan olisivat valmiita tarkastelemaan palkkaratkaisua jo tekstien rinnalla. Mutta yksin on paha neuvotella, joten lopulta palkoista sovitaan neuvottelujen loppuvaiheessa.
Neuvottelu-kierroksen iso kysymys on ostovoima.
Jo ennen neuvotteluja tulee palautetta siitä, että ettekö te todella tiedä, koska neuvottelette ja koska sopimus tehdään. Toki tiedämme, koska sopimus päättyy, mutta se ei välttämättä takaa, että siihen mennessä päästään tulokseen. Vaikka työehtosopimusneuvotteluihin ja liikeneuvotteluihin soveltuvat valtaosin samat taktiikat ja strategiat, ne eroavat niistä kuitenkin merkittävästi.
Ensinnäkään, ei ole toista mahdollista toimittajaa, kummallakaan osapuolella. Kompromissin ja sitä kautta sopimuksen tekemisen hyöty ei välttämättä ole suoraan kummallekin sama asia. Siksi neuvottelujen rakenne muodostuu sellaiseksi, että aika -ja neuvottelupainetta käytetään hyväksi lopputuloksen saamisessa.
Tämän neuvottelukierroksen iso kysymys on ostovoima. Olemme poikkeuksellisessa tilanteessa sen suhteen. Viime vuosina menetykset ovat olleet historiallista mittaluokkaa. Poikkeuksellinen tilanne edellyttää poikkeuksellisia ratkaisuja. Työnantajat ovat jo nyt julkisuudessa korostaneet, kuinka ostovoima on jo kasvussa, mikä pitää paikkansa, jos tarkastelupiste on lähellä.
Myös luottamushenkilöiden asema eli paikallisen sopimisen edellytykset ovat taatusti esillä, samoin työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät kysymykset. Työnantaja tuonee pöytään totutusti ainakin yleiskorotuksista luopumisen.
Neuvottelujen etenemistä voi seurata IL:n sivuilla.
Petteri Oksa
Insinööriliiton edunvalvontajohtaja
