Maan hallitus valmistelee edelleen työmarkkinoiden toimintaan vaikuttavia lakiuudistuksia. Muutoksia pidetään välttämättöminä, jotta työllisyys nousee ja Suomen velkaantuminen taittuu. Tavoitteesta on helppo olla samaa mieltä, mutta keinoista ei. Muutos tuntuu olevan itsetarkoitus, vaikka sen vaikuttavuutta ei ole pystytty osoittamaan.
Kirjaamalla vientivetoinen palkkamalli lakiin halutaan suitsia palkankorotusten suuruutta ja sitoa valtakunnansovittelijan kädet. Julkinen sektori ollaan jättämässä ikuiseen palkkakuoppaan. Pitääkö julkisen sektorin työntekijöiden mennä tukilakkoon, jotta yksityinen sektori saa mahdollisimman suuret korotukset?
Tosin tukilakko-oikeuksia on rajoitettu. Lakimuutoksen jälkeen laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.
Julkisella sektorilla jaetaan niukkuutta jatkuvissa yt-neuvotteluissa turvallisuusaloja lukuun ottamatta. Esimerkiksi museovirasto on aloittanut lähes koko henkilöstöään koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Verohallinnon yt-neuvottelut voivat johtaa jopa 200 henkilön vähentämiseen. Ja lisää on tulossa.
Luottamusmiehet ovat yt-neuvotteluissa tärkeässä roolissa. Vaikka luottamusmies edustaa vain ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä, yt-neuvotteluissa hän voi neuvotella koko henkilöstön puolesta.
Jokainen yt-neuvottelun kohteeksi joutunut on tukensa ansainnut. Siitä huolimatta maan hallitus valmistelee heikennyksiä yt-lakiin. Muun muassa muutosneuvottelun kestoa aiotaan lyhentää ja lain soveltamiskynnystä nostaa 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Valtiolla on oma yt-laki, mikä päivitettäneen yleisen yt-lain muutoksien jälkeen.
Osastoilla on halua viedä toimintaa henkilöstö-myönteisempään suuntaan.
Työpaikalla luottamusmies valvoo edustamiensa työntekijöiden etuja: työ- ja virkaehtosopimusten ja työelämän lakien noudattamista. Olennainen tehtävä on myös työyhteisön kehittäminen yhdessä henkilöstön ja työnantajan kanssa.
Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevista asioista ja varmistaa, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.
Vaikka säästötoimet eivät kosketa Puolustusvoimia, luottamusmiehillä riittää työtä. Puolustusvoimat on delegointivirasto, missä tehdään tarkentavia virkaehtosopimuksia henkilöstöjärjestöjen ja puolustusministeriön kesken. Sopimuksien soveltamisesta neuvotellaan Puolustusvoimien pääesikunnan palvelussuhdesektorin kanssa.
Puolustusvoimat otti tämän vuoden alussa käyttöön uuden henkilöstöstrategian 2030 +. Strategiassa kuvataan, miten toimintaympäristön muutoksen haasteeseen aiotaan vastata ja kuinka Puolustusvoimat ensisijaisesti omilla toimenpiteillään turvaa määrältään riittävän, osaavan ja toimintakykyisen henkilöstön myös tulevaisuudessa.
Strategian tavoitetila sijoittuu 2030-luvun puoliväliin. Strategian keskeinen slogan on ”Inhimillistä suorituskykyä”. Joukko-osastoilla on halua viedä toimintaa ja sopimusten soveltamista henkilöstömyönteisempään suuntaan.
Ikävä kyllä virastotasolla sen suuntaisia päätöksiä on vaikea saada aikaan. Päätöksentekoa ohjaavat eurot, ei henkilöstön suorituskyky. Asioiden saaminen päätökseen kestää ja samat asiat hiertävät vuodesta toiseen.
Tasainen harmitus jatkuu, mutta siinä on jotain positiivistakin. Henkilöstöjärjestöjen ja henkilöstön edustajien merkitys työntekijöiden edunvalvojana kasvaa kaikilla tasoilla. Saamme aikaan paljon hyviä ratkaisuja, kunhan jaksamme puurtaa emmekä anna periksi.
Oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden eteen kannattaa tehdä töitä. Parhaita hetkiä on, kun jäsenen asian saa hoidettua myönteiseen lopputulokseen. Mitään ei kuitenkaan voi eikä kannata jäsenelle luvata ennen kuin on mustaa valkoisella.
Aki Pöyry
Kirjoittaja toimii Puolustusvoimissa päätoimisena pääluottamusmiehenä.
