Vuoden 2024 europarlamenttivaalit järjestetään Suomessa tulevana sunnuntaina. Vaalit pidetään muutaman päivän sisällä koko Euroopan unionin alueella. Niissä valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin. Suomella europarlamentaarikkoja on viisitoista, kun heitä kaikkiaan valitaan 705.
Vaalien ennakkoäänestys päättyi tiistaina. Ennakkoon äänesti 25,2 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Määrä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin viisi vuotta sitten, mutta siitä ei ole syytä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä äänestysaktiivisuuden noususta. Kun ennakkoäänestyksen suosio kasvaa vaali vaalilta, lopullinen äänestysprosentti jäänee taas valitettavan alhaiseksi, reilusti alle 50 prosentin.
Olen usein ihmetellyt, miksi suomalaiset ryntäävät sankoin joukoin vaaliuurnille presidentinvaaleissa, mutta EU-vaaleissa äänestäminen tuntuu työläältä ja turhalta. Asian pitäisi olla päinvastoin. Euroopan unionissa ja EU-parlamentissa tehdään valtava määrä elämäämme vaikuttavia päätöksiä, ja vielä sellaisia, joihin kotimaan poliittiset päättäjät presidenttiä myöten joutuvat sopeutumaan.
Aina voi olla jonkin puolesta jotakin vastaan.
Ei siis ole yhdentekevää, millaisen joukkueen Suomi Euroopan parlamenttiin lähettää. Kun katsoo ehdokaslistoja, havaitsee, että puolueet ottavat EU-vaalit tosissaan. Puolueiden ehdokaslistat laidasta laitaan notkuvat politiikan raskassarjalaisia. Listoilla on entisiä ministereitä ja puolueiden puheenjohtajia, kansanedustajia ja europarlamentaarikkoja pilvin pimein. Kyllä heistä ja monista muista hyvistä ehdoista pitäisi löytyä kelpo ehdokas vaativammallekin äänestäjälle.
Näinä aikoina äänestämiselle on helppo löytää myös asiallisia perusteita. Maailma ympärillämme on suuremmassa myllerryksessä miesmuistiin. Haasteita on ennen muuta turvallisuudessa, mutta myös taloudessa. Eurooppalaiselle yhteistyölle ja ymmärrykselle on juuri nyt kysyntää. Viikonloppuna valittavalla Euroopan parlamentilla on iso rooli ja vastuu maanosan rauhan ja talouden vakauden vahvistamisessa.
Demokratiaan kuuluu sekin, että perusteluja omalle äänestämiselle ei tarvitse paljon miettiä tai toisille selitellä. Aina voi valita helpon tien, olla jonkin puolesta jotakin vastaan tai valita kymmenistä ajassa vellovista asioista itselleen tärkeän ja valita ehdokkaansa sen perusteella. Pääasia on, että äänestää, sillä demokratiassa jokaisella äänellä on merkitystä, silläkin, joka jää antamatta. Alhaisen äänestysprosentin EU-vaaleissa tämä korostuu, joten nyt jos koskaan omaa ääntä kannattaa käyttää.
Jari Rauhamäki
Insinööriliiton viestintäpäällikkö
