Lahden kaupunki selvittää, voiko testiradan rakentaa Niemen korkeakoulukampukselle. Reitti olisi alkuun noin 650 metrin mittainen matka kampuksen sisällä.
– Olemme tehneet esiuutuustutkimuksen. Ei ole ihan tällaista järjestelmää maailmalla, sanoo innovaatiojohtaja Jussi Niemioja.
Ensimmäisessä vaiheessa ilmakiskorata muodostuu kahdesta asemasta ja niiden välillä kulkevasta kiskosta. Kisko kulkee ilmassa tolppien varassa, ja sitä pitkin liikkuu automaattisia vaunuja. Kisko on niin korkealla, että niistä roikkuvat vaunut leijuvat muun liikenteen yläpuolella.
Pienten kapselien on tarkoitus liikkua sähköllä, ja ne tilataan henkilökohtaisesti mobiilisovelluksella. Kapseliin mahtuu kaksi henkilöä kerrallaan, ja se liikkuu ilman kuljettajaa.
Jos suunnitelmalle näytetään vihreää valoa ja rahoitus järjestyy, ensimmäiset matkustajat pääsisivät kokeilemaan kyytiä vuonna 2026.
Hyötyjiltä haetaan rahoitusta
UDT Technologies hakee nyt rahoitusta pilottiradalle. Liiketoimintaideana on, että rata on ilmainen kaupungille, eikä Lahden kaupunki ole sitoutunut järjestelmään taloudellisesti. Mukaan on lähdössä jo joitakin yrityksiä, mutta lisää tarvitaan vielä. Rahoitussopimukset on tarkoitus lyödä lukkoon maaliskuun loppuun mennessä.
– Nykyisen joukkoliikenteen kustantavat veronmaksajat. Meidän visiomme on, että matkat maksaisivat liikennevälineen käyttäjät, Niemioja sanoo.
Rataa pitkin voivat liikkua ihmiset, tavarat ja palvelut. Ilmarata-asemiin on tarkoitus kytkeä kaupallisia, kolmannen osapuolen palveluita. Asemille voidaan tuoda esimerkiksi postilokerot tai kahvila. Asemat toimivat liikenteen solmukohtana osana pidempiä matkaketjuja.
Rakennuskustannukset ovat yhtiön mukaan noin kymmenesosa Tampereen raitiotien kustannuksista, jos hinta suhteutetaan palvelutasoon. Ilmarata on edullista rakentaa, koska maanrakennustöitä ei tarvita kuin tolppien ja asemien kohdalla. Näin katuja ei tarvitse repiä auki, kuten raitiotietä varten.
Verkossa voi liikkua vapaasti
Visiona on, että asemia on suurissa kaupungeissa useita. Asemat muodostavat verkon, jossa kapselit voivat kulkea vapaasti. Näin niiden ei tarvitse edetä tiettyä linjaa pitkin, kuten bussit, vaan ne voidaan ohjata mihin tahansa pisteeseen mistä tahansa pisteestä, kuten kaupunkipyörät. Järjestelmä optimoi reitin.
Suunnitellun kaltaista monikäyttörataa ei yhtiön mukaan ole maailmalla. Yhtenä esikuvana on 1970-luvulla kehitetty, edelleen käytössä oleva rata Morgantownissa Yhdysvalloissa. Tämä järjestelmä liikuttaa pelkästään ihmisiä.
– Raitiotiekeskustelussa Suomessa on ollut todella kiinnostavaa, että miksi liikkumisen evoluutiossa käytetään yhä vanhoja tapoja taklata liikenteen ongelmia. Meillä on halu muuttaa ajattelua: on muitakin systeemejä kuin tiet ja maanpinta, Niemioja sanoo.
Suomalaisilla kehittäjillä liikennejärjestelmä on ajateltu esikuvia monipuolisempaan käyttöön, ja ideana on luoda radasta palveluita yhdistävä ekosysteemi.
Tekniikaltaan konsepti on uudenlainen. Kapseleiden paristonvaihtojärjestelmä on pct-patenttipolulla, ja patentti on haussa myös toiselle keksinnölle, josta yhtiö ei vielä kerro.
Järjestelmää kehittävä, kangasalalainen UDT Technologies on teknologiayhtiö, joka pyrkii perustamaan ratayhtiöitä kaupunkeihin. Ratayhtiöt rakentavat varsinaisen liikennejärjestelmän. Rahoittajiksi odotetaan yrityksiä ja toimijoita, jotka hyötyvät ihmisten liikkumisesta. Näitä voivat olla esimerkiksi yhteiskäyttöpalvelut ja kaupat.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: UDT Technologies
4.10. korjattu haastateltavan nimi
