Robottiauton keulasta pilkistävät esiin kaksi tutkaa, laserskannerit ja lämpökamerat.
Katolle on asennettu internet- ja gps-antennit ja vilkkuvalo.
Tuulilasin yläpuolelle sisäkattoon on asennettu stereokamerat.
Takakontissa piileskelee tekoäly, joka ohjaa autoa.
Insinööri-lehti

Robottiauto ajaa Tampereen teille

VTT kehittää ensimmäistä suomalaista ilman kuljettajaa liikkuvaa autoa Hervannassa Tampereella.

Robottiautoa testataan talvella suljetulla radalla ja päästetään muun liikenteen sekaan ensi keväänä. Tarvittavat laitteet autoon ovat jo olemassa, joten VTT:n työnä on yhdistää erilaiset järjestelmät toimivaksi kokonaisuudeksi.

Auto on Ranskassa valmistettu Citroën C4, johon tutkijat ovat asentaneet tarvittavia laitteita. Auto tarkkailee ympäristöä lämpökameroiden, stereokameroiden, laserskannerien, ultraäänianturien, tutkan ja yhteistoiminnallisen sääaseman avulla. Laitteiden tuottamat tiedot prosessoidaan tietokoneella, joka ohjaa autoa. Autoa voi hallita etäältä internetin välityksellä.

– Lain mukaan autolla pitää olla kuski. Laki ei kuitenkaan vastaa yksiselitteisesti, pitääkö kuljettajan olla auton sisällä vai saako hän olla nettiyhteyden päässä, vanhempi tutkija Matti Kutila sanoo.

Suurin työ robottiauton kehittämisessä on ohjelmoinnissa, koska tarvittavat komponentit voi ostaa suoraan kaupasta. Suunnittelua vaativat myös komponenttien asennus ja kalibrointi.

– Kuulostaa helpolta ostaa kaupasta esimerkiksi kaksi laserskanneria ja kiinnittää keulaan, mutta miten ne asennetaan, mihin kohtaan ja mihin kulmaan, on jo iso kysymys, tutkija Pasi Pyykönen sanoo.

Ihminen voittaa toistaiseksi

Ihminen ylittää tekoälyn kyvyt monilla ajamisen osa-alueilla, mutta teknologia kuroo eroa umpeen.

– Ihmisellä on tapana seurata ajon aikana erilaisia tapahtumia, kuten katsoa maisemia tai vilkaista puhelinta, kun se piippaa. Auton anturit seuraavat ajamista kuitenkin 24/7, eivätkä ne väsy, Kutila sanoo.

Hahmontunnistus on yhä ihmisen vahvuus. Ihminen muodostaa tietokonetta nopeammin ennakkoarvauksen esimerkiksi siitä, onko tielle pudonnut kivi tai juossut peura.

– Toisaalta vaikka ihminen huomaisi ensin, kestää aikaa ennen kuin hän ehtii painaa jarrua. Robotti tekee sen millisekunneissa, Kutila sanoo.

Pelti ryskyy simulaatiossa

Automaattista ajamisen tekniikkaa testataan ensin simulaation avulla ennen kuin auto päästetään tielle. Autoa on kokeiltu virtuaalisen Tampereen liikenteessä eri oloissa, kuten liukkaalla kelillä.

– Siellä on ajettu metsään ja päin seinää. Simulaatiossa se saa vielä tapahtua, ei oikeassa liikenteessä, Pyykönen sanoo.

Ohjelmisto pystyy vasta avustamaan ihmiskuljettajan ohjausta. Seuraavien kuukausien aikana tekoäly saadaan toimimaan niin luotettavasti, että ihmisen tarvitsee enää avustaa sitä liikenteessä. Täysin itsenäisen auton kehittäminen kestää Kutilan arvion mukaan neljästä kuuteen vuoteen.

– 90 prosenttia liikennetilanteista hallitaan jo nyt, mutta niissä lopuissakin on osattava toimia oikein joka ikinen kerta, Kutila sanoo.

Robottiautoja kehitetään ympäri maailmaa. Tunnetuin kehittäjä lienee Google, jonka autot saavat ajaa vain ihmisen ennalta autolle opastamia reittejä.

– Meidän tavoitteenamme on ymmärtää heti antureiden perusteella ympäristöä, koska ennakkotietoon ei voi luottaa. Esimerkiksi puu voi kaatua tutulle reitille tai sillä voi olla tietyö, Pyykönen sanoo.

Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto