Sallisitko tekoälyn suosittelevan sinulle lääketieteellisiä hoitoja? Tai hyväksyisitkö tekoälyn sinulle jakaman vuoron kaupungin liikuntahallista? Vastaavia eettisiä kysymyksiä tulee lähitulevaisuudessa vastaan lisää, kun tekoälyn käyttömahdollisuudet kasvavat sekä teknisesti että lainsäädännöllisesti.
Nyt kenellä tahansa on mahdollisuus opiskella tekoälyn etiikan perusteita Helsingin yliopiston verkkokurssilla. Tarkoituksena on lisätä yleistä ymmärrystä aiheesta. Yleinen tietoisuus eettisistä kysymyksistä puolestaan helpottaa sääntöjen laatimista datan hyödyntämiseen. Maailmalla on laadittu jo lähes 200 erilaista ohjeistusta tekoälyn eettisestä käytöstä, kehityksestä ja sovelluksesta.
– Niitä on kritisoitu pirstalemaisuudesta, pinnallisuudesta ja tehottomuudesta. Ne kertovat ehkä halusta toimia eettisesti, mutta kun ei ole mekanismeja, joiden avulla eettisiä sääntöjä kytketään käytäntöön, ne jäävät usein puheiden tasolle, sanoo kurssin laatinut kognitiotieteen yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen Helsingin yliopistosta.
Tekoälyä säännellään epäsuorasti laeissa, jotka käsittelevät esimerkiksi henkilötietojen käyttöä. Suoraan tekoälyä koskevia lakeja ei ole, mutta useissa ministeriöissä selvitetään tekoälyä koskevia lainsäädännöllisiä tarpeita. Lisäksi tekoälyyn liittyvät eettiset ohjeistukset on mainittu Marinin hallitusohjelmassa.
Kurssi sopii kaikille
Vaikka tekoälyn etiikan verkkokurssi on suunnattu kaikille kiinnostuneille, Rusanen suosittelee sitä tekniikan alan ammattilaisille.
– Tietoteknisten alojen edustajilla ei yleensä ole riittävää taustaa yhteiskunnallisissa kysymyksissä, ja heille haaste on sen ymmärtäminen, että moni ongelma ei ratkea vain kirjoittamalla hiukan parempi koodi tai rakentamalla jokin uusi sovellus.
Kurssi avattiin marraskuun lopussa, ja siihen on osallistunut tähän mennessä 600 henkeä. Kurssin suorittamisen aikataulu on vapaa, joten se sopii tehtäväksi esimerkiksi joulun ja uudenvuoden vapaina.
Etiikan avulla etsitään rajoja, mihin ja miten teknologiaa saa käyttää. Sovellukset pyrkivät usein hyvään, mutta dataa voidaan käyttää myös pahantahtoisesti tai ajattelemattomasti.
Tekoälyn etiikka käsittelee muun muassa kysymyksiä, mihin ihmisistä kerättyjä tietoja käytetään, kuka vastaa koneen tekemistä päätöksistä ja kunnioitetaanko esimerkiksi kasvojentunnistuksella ihmisoikeuksia.
– Tämä vaatii riittävää eettistä lukutaitoa ihan samalla tavalla kuin teknisen puolen ymmärtäminen vaatii riittävää algoritmista lukutaitoa, Rusanen sanoo.
Ihmisistä kerättyä dataa käytetään laajasti esimerkiksi verkkopalveluissa, julkishallinnossa ja yrityksissä. Yksittäisille ihmisille ne näkyvät esimerkiksi suosittelualgoritmien tarjoamina mainoksina tai keskustelurobotteina.
Kaupunki avasi robottinsa
Helsingin kaupunki on julkaissut rekisterin tekoälyä hyödyntävistä palveluistaan. Rekisteri on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta, koska se on tiettävästi ensimmäinen laatuaan. Palveluissa eritellään, mitä dataa ne käyttävät ja mihin tarkoitukseen.
– Se on tärkeää, koska kaupungin päätösten pitää olla julkisia ja perusteltavissa, tiivistää projektipäällikkö Pasi Rautio Helsingin kaupungilta.
Kaupungin digisuunnitelmassa on tavoite, että kaupunki palvelee kuntalaisia proaktiivisesti. Nykyään palveluja saadakseen asukkaan pitää anoa niitä kaupungilta, kun kaupunki voisi tarjota niitä oma-aloitteisesti datan ja analytiikan perusteella.
– Tekoälyä voi käyttää päätöksenteon apuna. Sote-puolella sitä voi käyttää oikean hoidon päättämiseen potilaalle, ja esimerkiksi julkisella puolella se voi jakaa liikuntapaikkojen vuoroja, Rautio esittää.
Toistaiseksi lainsäädäntö ei salli datan käyttämistä moneen mahdolliseen tarkoitukseen. Eettinen keskustelu ei siis vain jarruta teknistä kehitystä vaan voi myös löytää hyväksyttäviä käyttökohteita ja viedä niitä eteenpäin lainsäädäntöön.
Toistaiseksi rekisterissä on vasta viisi järjestelmää. Niiden joukossa on esimerkiksi mihin tahansa vuorokauden aikaan toimiva neuvolarobotti, joka opastaa lasten hoitoon liittyvissä kysymyksissä.
Keskustelu leviää kansainvälisesti
Pohjoismainen insinöörijärjestö Nordic Engineers (ANE) on laatinut tekoälyn etiikkaan liittyvän ohjelman. Järjestö pyrkii edistämään tekoälyn kehittämistä eettisesti sekä lisäämään alan rahoitusta ja koulutusta.
Insinööreille Ane haluaa lääkäreiden Hippokrateen valaa muistuttavan valan, joka huomioi tekoälykysymykset. Suomalaisilla insinööreillä on jo Arkhimedeen vala, mutta siinä ei ole eritelty tekoälykysymyksiä.
Yritysten ja muiden organisaatioiden toiminnan eettisyyden arvioimiseksi Ane tahtoo perustaa eettisen neuvoston. Järjestö pitää tärkeänä, että elin olisi itsenäinen ja pystyisi valvomaan tekoälyn käyttöä riippumattomasti.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: fin-kuva/Mostphotos
Klo 15:55 Tarkennettu: tekoälyä koskevaa lainsäädäntöä ei ole, mutta siihen liittyvää lainsäädännön tarvetta tarkastellaan useissa ministeriöissä. Terävöitetty: kurssin tavoitteena ei ole lainsäädännön muuttaminen, vaan se käsittelee asioita, joita voidaan käsitellä lainsäädännössä.
