Taivas on ehtinyt tummeta Alban rannassa Jyväskylässä. Jyväsjärven rantaa pitkin kulkee jatkuvana virtana ihmisiä, jotka tutustuvat toinen toistaan ihmeellisempiin Valon kaupunki -tapahtuman teoksiin.
Kaiken keskellä näkyy jotakin tuttua. Ruostumattomasta teräksestä tehty veistos loistaa ympärilleen Insinööriliiton logosta tuttua suhdeviivainta ja matemaattisia symboleita. Kuvioiden väri vaihtuu jatkuvasti.
– Pitäisiköhän säätää se nyt liiton väreihin, miettii yksi teoksen tekijöistä, Joonas Innanen, ja säätää puhelimensa Casambi-sovelluksella teoksen violetiksi.
Innanen ja Hehkun kaksi muuta luojaa Jari Aalto ja Jussi Saarimäki näkevät oman teoksensa ensi kertaa paikalleen asennettuna pimeällä.
– Se, miten teräskuorirakenteen sisäpuoli heijastaa valoa, on positiivinen yllätys. Kuori toimii peilipintana, Innanen myhäilee.
Ylhäältäpäin katsottuna teos muistuttaa C-kirjainta, joka roomalaisissa numeroissa viittaa sataan. Teos voitti viime keväänä Insinööriliiton järjestämän ideakilpailun, johon osallistui yhteensä viisi työtä. Kilpailussa olivat yhteistyössä Keski-Suomen Insinöörit, Valon kaupunki ja Vahanen-yhtiöt.
Työtunnit jäivät laskematta
Tekijät työskentelevät Tehometissä Kangasniemellä valaisinpylväiden suunnittelijoina. Innanen toimii tiimin päällikkönä.
Kilpailu alkoi helmikuussa, ja voittajateos valittiin huhtikuussa. Palkintosumma on tuhat euroa, jonka kolmikko jakaa keskenään.
Voittajat rupesivat miettimään toteutusta kesän korvilla, mutta toteuttamaan teosta he pääsivät vasta syyskuun alussa. Siinä vaiheessa työtunteja ei laskettu.
– Suunnittelu saatii tehtyä työajalla, mutta valmistusta jouduttiin tekemään työajan ulkopuolella, että tuotantokin pyöri, Innanen sanoo.
Rälläkkä lauloi
Jännittävintä työssä oli suunnitelman toteuttaminen. Normaalituotannossa insinöörin työ loppuu tuotantokuvien tekemiseen, mutta tällä kertaa piti huolehtia tilauksista, kokoonpanosta, kuljetuksesta ja asennuksesta itse.
– Koneella voi piirtää mitä tahansa. Suunnitelmia on helpompi tehdä kuin toteuttaa niitä, Aalto tuumii.
Innanen joutui ottamaan kokoonpanossa rälläkän käyttöön, kun teoksen osat piti saada sopimaan toisiinsa. Onneksi Innanen on aiemmalta koulutukseltaan hitsari. Lopputuloksesta tuli tarkka.
– Turun funikulaarille on naurettu, koska se näyttää havainnekuvissa ihan erilaiselta kuin mitä saatiin. Mutta tästä tuli juuri sen näköinen kuin haluttiin, Aalto kehuu.
Hehku on avoinna yleisölle yhteensä kolme päivää lauantaihin asti Alban mäellä Jyväskylässä. Lokakuussa sitä pääsee ihailemaan valotapahtumassa Mikkelissä.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
