Talouden taantuma näkyy Uuden Insinööriliiton urahallintapalvelussa hyvinkin konkreettisella tavalla. Viime vuonna Insinööripörssissä ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrä väheni alle kolmannekseen edellisen vuoden tilanteesta.
Liiton urahallintapalveluille on ollut kovasti kysyntää. Ympäri Suomen on järjestetty urailtoja, joissa jäsenet ovat saaneet koulutusta työnhakuun ja työnhaussa menestymiseen liittyvissä asioissa. Työnhakuun liittyvää koulutusta on järjestetty niin liiton kuin Otty ry:n ja Pirkanmaan OTTY ry:n toimesta. Urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen opastaa jäseniä ura-asioissa myös puhelimitse, sähköpostitse kuin henkilökohtaisten tapaamisten kautta.
Liitto on ollut vahvasti vaikuttamassa siihen, että korkeasti koulutetut työttömät saisivat nimenomaan heille suunnattua tukea TE-toimistoista. Työtön korkeasti koulutettu ei tarvitse esimerkiksi MS Office –koulutusta vaan hänen oman osaamisensa vahvistamiseen tähtäävää koulutusta ja työnohjauspalveluita. Tämän taantuman aikana erityisesti korkeasti koulutetut ovat menettäneet työpaikkoja. TE-toimistoissa ei ole ollut riittävästi osaamista korkeasti koulutettujen työttömien ohjaamiseen. Tähän pitäisi panostaa huomattavasti enemmän jatkossa.
Työllisyystilanne riippuu toimialasta
Insinöörien työllisyystilanne riippuu pitkälti toimialasta. Palvelualat työllistävät edelleen insinöörejä. Sen sijaan teknologiateollisuudesta on moni insinööri jäänyt työttömäksi. Samaten tietotekniikan koulutusohjelmista valmistuneista monet ovat työtä vailla. Kun vientiteollisuus ei vedä, tämä heijastuu insinöörien työmarkkinoihin. Tällä hetkellä vähän yli 5 prosenttia insinööreistä on työttömänä. Toisaalta kun nousukausi alkaa ja vientiteollisuus vetää taas, tämä näkyy myönteisesti insinöörien työllisyyskehityksessä.
Työttömiä insinöörejä on ympäri Suomen. Pelkät tilastot eivät kuitenkaan kerro todellista tilannetta. Vaikka Etelä-Suomessa on määrällisesti eniten työttömiä insinöörejä, alueella on silti eniten avoinna olevia työpaikkoja.
Teksti: Päivi-Maria Isokääntä
