Suurin syy palkkojen nousuun oli yleiskorotus, jonka sai 52 prosenttia ylemmistä toimihenkilöstä. Keskiarvopalkka nousi keskimäärin 1,6 prosenttia, mikä vastaa tarkalleen työehtosopimusten kustannustasoa.
– Meriittikorotuksia maksettiin ainoastaan joka viidennelle, joten työehtosopimukset ovat edelleenkin tärkeä mekanismi koko ylempien toimihenkilöiden kentän ansiotason parantamisessa, sanoo YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
– Yleiskorotusten merkitys myös kasvaa työuran edetessä, sillä tutkimuksemme mukaan viimeistään noin 40 vuotiailla meriittikorotusten määrä alkaa laskea.
Ylempien toimihenkilöiden mediaanipalkka on 4 350 euroa kuukaudessa, mutta palkoissa on suuria alakohtaisia eroja. Teollisuudessa mediaanipalkka on 4 500 euroa kuukaudessa ja palvelualoilla vastaavasti 4 293 euroa kuukaudessa. Yleisimmin meriittikorotuksia maksettiin tilintarkastus- ja konsultointi-, vakuutus- ja tietoalalla.
– Korotuksia sai viime vuonna aiempaa suurempi joukko, mikä on odotettu tulos huomioiden positiivinen talouskehitys. Vielä kuitenkin ollaan merkittävästi jäljessä kymmenen vuoden takaista tilannetta, jolloin korotuksia sai 90 prosenttia jäsenistämme, muistuttaa työmarkkinatutkija Varpu Multisilta.
Alakohtaisten erojen lisäksi myös sukupuolten välisessä palkkatasossa on eroja. Naisten keskiarvopalkat jäävät keskimäärin 15 prosenttia pienemmäksi kuin miesten.
– Sukupuolten välisiä palkkaeroja selittää osin erilainen sijoittuminen työelämässä, mutta selittämätön palkkaero on naisten ja miesten keskipalkkojen välillä noin seitsemän prosenttia, Multisilta sanoo.
– Perhevapaauudistuksen toteuttaminen on yksi lääke kaventaa tätä palkkaeroa, sillä tiedämme perhevapaiden jakautuvan yhä epätasaisesti äitien ja isien kesken. Uudistuksen toteutuminen olisi paitsi perheiden hyvinvoinnin myös naisten palkkakehityksen kannalta erittäin tärkeää, summaa Multisilta.
Kuva: Vladyslav Starozhylov /Mostphotos
