Työssä opintojensa ohessa käyneet työllistyvät ja ansaitsevat valmistumisen jälkeen paremmin kuin ne, jotka ovat pelkästään opiskelleet. Lisäksi työssä käyvien opiskelijoiden merkitys veronmaksajina on huomattava. Tiedot ilmenevät tutkimuksesta, jossa selvitettiin opiskelijoiden työssäkäynnin vaikutuksia.
Korkeakouluopiskelijoista keskimäärin yli puolet käy työssä lukukausien aikana ja kesäkuukausina neljä viidestä. Suurin osa on tehnyt opintoalaansa liittyvää työtä, etenkin opintojen loppuvaiheessa.
Opiskeluaikainen työssäkäynti antaa hyvän suojan työttömyyttä vastaan. Erityisen hyvin työmarkkinoilla ovat pärjänneet etenkin oman alansa töitä tehneet ja nopeasti opinnoistaan suoriutuneet, sillä ainoastaan joka viides heistä on kokenut työttömyyttä työuransa ensimmäisen viiden vuoden aikana.
Parhaiten ovat pärjänneet paljon töitä tehneet miehet, jotka ovat menestyneet opinnoissaan vain keskinkertaisesti tai tyydyttävästi. Heikoimmin työmarkkinoilla ovat menestyneet hitaasti tai keskimääräistä vauhtia opiskelleet, jotka eivät ole tehneet lainkaan töitä opintojen ohessa. Heistä lähes puolet on ollut työttömänä.
Opiskeluiden viivästymiseen muitakin syitä kuin työ
Työssäkäynti on tyypillisin opintoja hidastanut tekijä, mutta harvoin vain ainoa. Opiskeluiden viivästymiseen vaikuttavat myös esimerkiksi heikko opiskelumotivaatio tai riittämätön opinto-ohjaus.
Opiskelijoiden työssäkäynnin loppuminen ei lyhentäisi opiskeluaikaa samassa suhteessa kuin työssäoloaika vähenisi eikä työllistyminen valmistumisen jälkeen olisi yhtä sujuvaa kuin nykyisin. Myöskään työura ei keskimäärin pitenisi. Lisäksi tutkimus osoittaa, että pisimpään yliopistossa opiskelevat ne, jotka tulevat sinne suoraan lukiosta. Korkeakoulututkinnon suoritusikä ei siis välttämättä alenisi, vaikka nuoret saataisiin lukiosta aikaisempaa nopeammin korkeakouluihin.
Opiskelijat eivät tee töitä ainoastaan turvatakseen toimeentulonsa, vaan työkokemuksen kartuttamista pidetään tärkeänä. Noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista piti työssäkäyntiä ammattitaidon kehittymisen ja työelämään sopeutumisen kannalta hyödyllisenä tai koki siitä olleen hyötyä myöhemmällä työuralla.
Tutkimus perustuu neljästä yliopistosta valmistuneille ja työnantajille suunnattuihin kyselyihin sekä rekisteri- ja haastatteluaineistoon. Hanke on toteutettu Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhteistyönä.
