Työn läikkyminen vapaa-ajalle pidentää korkeasti koulutettujen työhön käyttämää aikaa usealla tunnilla viikossa, osoittaa Akavan ja Aalto-yliopiston yhteinen tutkimus. Jo 15 prosenttia työstä tehdään toimistotyöaikojen ulkopuolella. Yleisintä on työpäivän jatkaminen ilta-aikaan.
Kun kaikki työhön käytetty aika lasketaan yhteen, tutkimukseen vastanneiden keskimääräinen viikkotyöaika oli yli 43 tuntia. Lähes 70 prosenttia vastaajista teki työtä iltaisin, mikä pidensi keskimääräistä viikkotyöaikaa kolmella tunnilla ja 40 minuutilla. Kolmannes vastaajista teki töitä viikonloppuisin, mikä pidensi keskimääräistä työviikkoa lähes 1,5 tunnilla.
– Asiantuntijoiden työajat ja työn tekemisen paikka ovat hajautuneet selvästi, joten kahdeksasta neljään -kulttuuriin tehty työaikalaki on aikansa elänyt. Työaikalain toimivuus on selvitettävä ja työaikalaki uudistettava tämän päivän työelämän tarpeisiin, sanoo Akavan asiantuntija Tarja Arkio.
Palautuminen vaikeutuu
Työn hajautuessa työn ja muun elämän väliset rajat hämärtyvät, ja tämä vaikeuttaa työstä palautumista. Yli 10 tuntia viikossa toimistoaikojen ulkopuolista työtä tekevät ilmoittivat palautuvansa heikommin kuin ne, jotka ilmoittivat tekevänsä vähän tai ei ollenkaan työtä toimistotyöaikojen ulkopuolella. Lähes puolet yli 10 tuntia toimistotyöajan ulkopuolista työaikaa tekevistä palautui työstään heikosti.
Vaikka valtaosa tutkimukseen osallistuneista koki itse olevansa vastuussa työaikojen säätelystä, verrattain harva piti hyvinä mahdollisuuksiaan oman työajan kontrolliin.
– Suurin epäsuhta on niillä, joiden työ läikkyy eniten toimistotyöaikojen ulkopuolelle. He ovat tulosten mukaan selkeimmin vastuussa oman työajan säätelystä, mutta heillä on muita useammin heikot mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin ja priorisoida omia työtehtäviään kuin muilla. Näiltä työpaikoilta puuttuu selkeät pelisäännöt, korostaa tutkijatohtori Niina Nurmi Aalto-yliopistosta.
Työajat voidaan pitää kurissa selkeillä työaikakäytännöillä. Työn läikkymistä vapaa-aikaan voidaan hillitä sopimalla työpaikalla hajautuvaa työtä koskevista työaikakäytännöistä ja työajan seurannasta. Samalla huolehditaan työntekijöiden riittävistä mahdollisuuksista palautua työstä. Yhteiset pelisäännöt ovat konkreettinen keino lisätä työtyytyväisyyttä.
Tutkimus on osa Aalto-yliopiston Global Time -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on selvittää tietotyöntekijöiden todelliset työajat, organisaatioiden työaikoihin liittyviä toimintatapoja, hajautuneen työn määrää sekä näiden vaikutus yksilöiden hyvinvointiin, innovatiivisuuteen ja näitä sääteleviin tekijöihin. Tutkimukseen osallistui kuusi Akavan jäsenjärjestöä: Tekniikan akateemiset, Insinööriliitto, Ekonomiliitto, Tradenomiliitto, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ja Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Kyselyyn vastasi 1 677 liittojen jäsentä.
