Suomen satavuotisen historian aikana talouskasvu on perustunut erilaisiin malleihin, joista uusin näyttää olevan murroksessa. Näin tulkitaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen eilen julkaisemassa Tuotannon tekijät – Palkansaajien Suomi 100 vuotta -kirjassa.
Erikoistutkija Heikki Taimion toimittamassa tietokirjassa käsitellään muun muassa sitä, miten talous ja tuloerot ovat kasvaneet sekä miten työllisyys ja hyvinvointivaltio ovat kehittyneet.
Sotien jälkeisessä Suomessa talous kasvoi, kun valtio säänteli markkinoita ja ohjaili investointeja. Palkansaajajärjestöt olivat sopimassa työehtosopimuksia ja tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Maassa oli liki täystyöllisyys, ja hyvinvointivaltio vahvistui. Maa velkaantui, mihin vastattiin devalvaatioilla.
Kasvutapa vaihtui 1980-luvulla, kun markkinaehtoisuuden kannatus kasvoi ja Suomi vapautti rahoitusmarkkinat. Hyvinvointivaltion kehitys pysähtyi ja veroja alettiin keventää. 1990-luvun lama ja rahaliiton jäsenyys toivat palkkamaltin. Tulonerot kärjistyivät, ja yritykset investoivat voittojaan ulkomaille. Työttömyys kasvoi, ja sosiaaliturvaa leikattiin.
Nyt eletään uuden kauden murrosta, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK on sanonut vetäytyvänsä keskitetyistä palkkasopimuksista. Palkoista saatetaan ratkaista entistä enemmän liittokohtaisesti ja paikallisesti. Jo useat hyvinvointivaltion tärkeistä käsitteistä puuttuvat hallitusohjelmasta, koulutustaso on alkanut heiketä ja sote-palveluja ulkoistetaan.
