Pitkän taantuman jälkeen Suomen talous on nyt kasvussa, vaikka kasvuvauhti on hidastunut. Sosiaalinen eriarvoisuus on Suomessa eurooppalaisittain vähäistä, ja koulutusjärjestelmä toimii hyvin.
Tulevaisuudessa Suomen potentiaalista kasvua haittaa kuitenkin väestön ikääntyminen. Monimutkaisen sosiaalietuusjärjestelmän uudistaminen, uusien taitojen opettaminen ja koulutuspalvelujen tarjoaminen auttaisivat tasapainottamaan väestön ikääntymisen vaikutuksia.
Lisäksi Suomen kasvupotentiaaliin vaikuttaa edelleen laiteinvestointien ja tutkimus- ja kehittämisinvestointien väheneminen finanssikriisin aikana. Näihin haasteisiin vastaaminen lisää talouden kykyä kestää ulkoisia häiriöitä.
Suomen vahva talouskasvu jatkui vuonna 2018, ja bruttokansantuote ylitti viimein vuoden 2008 huippulukemat. Reaalisen bkt:n odotetaan kasvaneen 2,5 prosenttia vuonna 2018.
Talouskasvun arvioidaan olevan jatkossa maltillista, keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa, kun se on aiempien kolmen vuoden aikana ollut 2,6 prosenttia. Kasvun hidastuminen johtuu erityisesti siitä, että kansainvälisen kaupan kasvu on vähitellen hiipumassa.
Työllisyysaste on jälleen noussut ennätyslukemiin, mutta se on edelleen alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Työllisyyden kasvu kiihtyi vuonna 2018, ja yli puolet uusista työntekijöistä oli työllistynyt työmarkkinoiden ulkopuolelta. Suuntauksen odotetaan jatkuvan vuosina 2019 ja 2020, tosin hitaampana.
Uudet investoinnit keskittyvät pääasiassa rakentamiseen, mikä vähentää niiden vaikutusta talouden tuotantokapasiteettiin. Investointien kokonaismäärä oli EU:n suurimpia, ja se kasvoi hieman. Vuosikymmen sitten koettu teknologia-alan murros vaikutti Suomen suurimpaan yksityisen sektorin t&k-toimijaan Nokiaan, ja yritysten T&K-menot vähenivät jyrkästi. Niiden ei vielä tähän mennessä ole havaittu elpyvän.
Euroopan komissio esitti Suomea koskevan maaraporttinsa eilen.
Kuva: Artem Merzlenko /Mostphotos
